Helsingin yliopisto

Teknologiaa kannattaa käyttää opetuksessa yhteisöllisesti

Jaa

Koronakevät siirsi opetuksen verkkoon. Tutkimus osoittaa, että verkkoympäristössä toimii yhteisöllinen ja tutkiva oppiminen.

Seppo Salmivirta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten oppilaat oppivat luonnontieteitä verkkoympäristössä tutkivan oppimisen keinoin. Tutkimus on tehty luokkaopetuksessa mobiileilla laitteilla, mutta pedagogiset ratkaisut ja tulokset sopivat myös etäopetuksen toteuttamiseen.

– Tutkivan oppimisen työtavat ovat vaihtoehto yhdensuuntaiselle opettajan johtamalle videoesitykselle, jossa oppijat pääsevät osallistumaan keskusteluun vain yksi kerrallaan, Salmivirta sanoo.

Väitöstutkimus Tutkiva oppiminen luonnontieteellisen opetuksen tukena mobiilissa oppimisympäristössä tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 17. kesäkuuta.

Oppimisen yhteisöllinen ulottuvuus on keskeinen

Etätyöskentelyn verkkoympäristöihin on mahdollista luoda oppimisyhteisöjä, joissa oppiminen ja tieto ovat yhteisökeskeisiä.

– Koronakevään etäopetuskokemukset osoittivat, että pedagogisesti rakennetuille, kaikki oppilaat osallistaville verkkoympäristöille on koittamassa uusi nousu, Helsingin Roihuvuoren alakoulussa rehtorina työskentelevä Salmivirta sanoo.

Verkkoympäristönä voi olla esimerkiksi Googlen Classroom, Microsoftin Teams, Pedanet, itslearning tai Moodle. Salmivirta näkee yhteisölliset verkkoympäristöt parempana verrattuna 2010-luvun alussa yleistyneisiin opetusohjelmiin, joita oppilaat käyttävät yksin omilla digilaitteillaan.

– Yksin käytettävissä ohjelmissa ei ole tunnistettu oppimisen rakentavaa, merkityksellistä ja yhteisöllistä ulottuvuutta, joka tutkimuksen kentällä on tiedetty pitkään.

Kysymisen taito on tärkeä

Tutkivan oppimisen taidot siivittävät oppimista verkkoympäristössä. Mitä enemmän oppijat kertoivat pienryhmähaastatteluissa tutkivan oppisen taidoista, sitä useampia tutkimuskysymyksiä he pystyivät selvittämään.

Haastatteluissa oppilaat selasivat verkkoympäristöä ja palauttivat mieliin verkkokeskusteluiden tai projektitöiden vaiheita. Esimerkiksi kysymisen taidon tärkeyttä kuvastaa kuudesluokkalaisen oppilaan kertoma: ”Siinä saa (kysymysten avulla) ylipäätään enemmän tietoa ja sitten siihen tietoon syventyy paljon paremmin. Siitä tietää sitten paljon enemmän, kun että suoraan vaan kirjoittaa jotain sinne. – – Kun siinä alussa oli niitä sanoja esim. miten ja millainen.”

Salmivirta toteaa, että oppilaiden esittämien tutkimuskysymysten määrää ja laatua on mahdollista kehittää panostamalla tutkimuskysymysten opettamiseen ja kytkemällä aihepiiri kiinteästi tutkittavana olevaan kokonaisuuteen.

Pedagogisesti käytettynä teknologia tukee oppimista

Myös sopivalla mobiililla teknologialla on oppimisessa keskeinen rooli: mitä enemmän oppilaat kokivat mobiilin teknologian tuomia etuja, sitä enemmän he ilmaisivat haastattelussa merkityksellisen oppimisen piirteitä, kuten aktiivisuus, tavoitteellisuus ja löydetyn tiedon tarkastelu.

– Tutkimukseni osoittaa, että mobiilin teknologian tukema oppimisympäristö on mahdollista yhdistää laaja-alaisia taitoja tukevaan pedagogiseen ajatteluun. Näin teknologian käyttö on luontevaa ja tukee työskentelyä.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: Seppo Salmivirta, seppo.salmivirta@helsinki.fi, Twitter: @SeppoSalmivirta

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme