Teknologiaa kannattaa käyttää opetuksessa yhteisöllisesti
Seppo Salmivirta tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten oppilaat oppivat luonnontieteitä verkkoympäristössä tutkivan oppimisen keinoin. Tutkimus on tehty luokkaopetuksessa mobiileilla laitteilla, mutta pedagogiset ratkaisut ja tulokset sopivat myös etäopetuksen toteuttamiseen.
– Tutkivan oppimisen työtavat ovat vaihtoehto yhdensuuntaiselle opettajan johtamalle videoesitykselle, jossa oppijat pääsevät osallistumaan keskusteluun vain yksi kerrallaan, Salmivirta sanoo.
Väitöstutkimus Tutkiva oppiminen luonnontieteellisen opetuksen tukena mobiilissa oppimisympäristössä tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 17. kesäkuuta.
Oppimisen yhteisöllinen ulottuvuus on keskeinen
Etätyöskentelyn verkkoympäristöihin on mahdollista luoda oppimisyhteisöjä, joissa oppiminen ja tieto ovat yhteisökeskeisiä.
– Koronakevään etäopetuskokemukset osoittivat, että pedagogisesti rakennetuille, kaikki oppilaat osallistaville verkkoympäristöille on koittamassa uusi nousu, Helsingin Roihuvuoren alakoulussa rehtorina työskentelevä Salmivirta sanoo.
Verkkoympäristönä voi olla esimerkiksi Googlen Classroom, Microsoftin Teams, Pedanet, itslearning tai Moodle. Salmivirta näkee yhteisölliset verkkoympäristöt parempana verrattuna 2010-luvun alussa yleistyneisiin opetusohjelmiin, joita oppilaat käyttävät yksin omilla digilaitteillaan.
– Yksin käytettävissä ohjelmissa ei ole tunnistettu oppimisen rakentavaa, merkityksellistä ja yhteisöllistä ulottuvuutta, joka tutkimuksen kentällä on tiedetty pitkään.
Kysymisen taito on tärkeä
Tutkivan oppimisen taidot siivittävät oppimista verkkoympäristössä. Mitä enemmän oppijat kertoivat pienryhmähaastatteluissa tutkivan oppisen taidoista, sitä useampia tutkimuskysymyksiä he pystyivät selvittämään.
Haastatteluissa oppilaat selasivat verkkoympäristöä ja palauttivat mieliin verkkokeskusteluiden tai projektitöiden vaiheita. Esimerkiksi kysymisen taidon tärkeyttä kuvastaa kuudesluokkalaisen oppilaan kertoma: ”Siinä saa (kysymysten avulla) ylipäätään enemmän tietoa ja sitten siihen tietoon syventyy paljon paremmin. Siitä tietää sitten paljon enemmän, kun että suoraan vaan kirjoittaa jotain sinne. – – Kun siinä alussa oli niitä sanoja esim. miten ja millainen.”
Salmivirta toteaa, että oppilaiden esittämien tutkimuskysymysten määrää ja laatua on mahdollista kehittää panostamalla tutkimuskysymysten opettamiseen ja kytkemällä aihepiiri kiinteästi tutkittavana olevaan kokonaisuuteen.
Pedagogisesti käytettynä teknologia tukee oppimista
Myös sopivalla mobiililla teknologialla on oppimisessa keskeinen rooli: mitä enemmän oppilaat kokivat mobiilin teknologian tuomia etuja, sitä enemmän he ilmaisivat haastattelussa merkityksellisen oppimisen piirteitä, kuten aktiivisuus, tavoitteellisuus ja löydetyn tiedon tarkastelu.
– Tutkimukseni osoittaa, että mobiilin teknologian tukema oppimisympäristö on mahdollista yhdistää laaja-alaisia taitoja tukevaan pedagogiseen ajatteluun. Näin teknologian käyttö on luontevaa ja tukee työskentelyä.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot: Seppo Salmivirta, seppo.salmivirta@helsinki.fi, Twitter: @SeppoSalmivirta
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Rehtori Sari Lindblom: Maailman myrskytessä yliopistoja, tiedettä ja tutkimusta kaivataan erityisesti26.3.2024 17:15:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom korosti vuosipäiväjuhlan puheessaan 26.3. tiedon ja tutkimuksen merkitystä epävarmuuden aikakaudella. Lindblomin mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten luontokadon, ilmastonmuutoksen ja teknologisen muutoksen edessä tiede tarjoaa toivoa ja on avainasemassa tulevaisuuden ratkaisujen löytämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme