Teknologiamurros, kasvutavoitteet ja kansainvälistyminen haastavat PK-yritysten hallitustyötä

EMBARGO 20.3. KLO 7:00

Tiedot ilmenevät Kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

PK-yritykset panostavat hallitustyöskentelyyn, sillä yli 40 prosentilla vastaajien yrityksistä on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, kun heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta, mutta ei kolkuttele vielä kärkeä.

Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä, selvästi enemmän kuin itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa.

“On selvää, ettei tehokas hallitus voi olla taistelutanner, mutta isoja päätöksiä pitää harkita perusteellisesti ja monesta näkökulmasta. Kuitenkin alle kaksi kolmesta vastaajasta pitää itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa hallituksen jäsenille tärkeinä ominaisuuksina. Ilahduttavasti vastauksista löytyi myös kommentteja tyyliin ‘joo joo -miehiä ei hallituksiin tarvita’”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kuvaa tuloksia.

PK-yritysten hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Naisten osuus jäsenistä on 25 prosenttia ja 32 prosenttia suuremmissa, vähintään 250 työntekijän yrityksissä.

"Ilahduttavaa on, että PK-yritykset ovat löytäneet kohtalaisen hyvin naisia hallitukseen, eikä naisten osuus juurikaan poikkea pörssiyhtiöistä. Toisaalta on hyvä huomata, ettei hallitustyössä ole laajasti mukana nuoria henkilöitä, sillä nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 42-vuotias", Linnainmaa kommentoi PK-yritysten hallitusten ikä- ja sukupuolijakaumaa.

Tulevaisuus hallitusten haasteena

Ensi näkemältä tilanne näyttää Linnainmaan arvion mukaan hyvältä, sillä useampi kuin kolme neljästä vastaajasta pitää hallituksen osaamista riittävänä yrityksen nykytilanteen kannalta. Luottamus tulevaisuuteen ei ole yhtä suurta, sillä lähes puolet, 44 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta.

“Kun lisäksi 40 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta ja kolmannes kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi, viesti on selkeä: monen yrityksen on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen”, Leena Linnainmaa painottaa.

“Oivallinen työkalu hallituskokoonpanon ja -työskentelyn kehittämiseen on hallitustyön arviointi, joka on yleistynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna. Silti vajaa 40 prosenttia PK-yrityksistä ei vielä tee arviointia, eikä edes harkitse sitä. Huomionarvoista on myös se, että verrattaessa hallitusjäsenten ja toimitusjohtajien antamia vastauksia havaitaan selvä ero: toimitusjohtajat suhtautuvat hallituskokoonpanoon ja työskentelyyn selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin ja esimerkiksi kaipaavat enemmän sparrausta ja haastamista hallitukselta. Saattaa olla, että jotkut hallitukset yliarvioivat tuottamansa lisäarvon. Hallitustyön arviointiin kannattaa ottaa siihen toimitusjohtaja mukaan, jolloin voi avautua sokeita pisteitä”, Linnainmaa kertoo.

Vaikka johdon seuraajasuunnittelu on selvästi yleistynyt kahden vuoden takaisesta, se ei ole vielä täysin lyönyt itseään läpi PK-yrityksissä, kun yli 40 prosenttia ei tee sitä edes väliaikaisia kriisitilanteita varten. Pitkän tähtäimen ja kriisitilanteiden seuraajasuunnitelma on vain 13 prosentilla PK-yrityksistä.

“Seuraajasuunnittelun soisi yleistyvän PK-yrityksissä. Kriisitilanne voi tulla täysin yllättäen, eikä silloin ole aikaa tuhlattavaksi. Pienenkin yrityksen kannattaisi tehdä johdon seuraajasuunnitelma kriisitilanteita varten eli ohjaus siitä, kuka ottaa väliaikaisesti ohjat käsiinsä, jos toimitusjohtaja on estynyt”, Linnainmaa kannustaa.

Kouluttautuminen kannattaa

Kouluttautuminen tehostaa hallitustyötä. Vastaajista yli 40 prosenttia on suorittanut kauppakamareiden Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen. Kouluttautuminen näkyy kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi hallituksen vaihtuvuutta pidetään selvästi useammin riittävänä, jos vastaaja on suorittanut HHJ-kurssin verrattuna koulutusta käymättömiin vastaajiin (62 % vrt. 54 %). Myös hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joista vastaaja on käynyt HHJ-kurssin.

Palkkiot maltillisia mutta kasvussa
Puolet vastaajayrityksistä ei maksa hallituspalkkioita. Tämä liittyy siihen, että usein hallituksissa istuu omistajia. Niistä PK-yrityksistä, joiden hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, 80 prosenttia maksaa palkkioita.

Palkkiot ovat nousseet vuoteen 2017 verrattuna, mutta ovat yhä maltillisia. Puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 7 500 euroa ja jäsenen 2 400 euroa. Kun pienimmät yritykset jätetään pois ja katsotaan 50-249 työntekijän yrityksiä, puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 12 000 euroa ja jäsenen 5 000 (2017: 6 000 ja 3 800 euroa). Palkkiot ovat keskimäärin suurempia niissä yrityksissä, joiden hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä.

Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.