Tampereen yliopisto

Tekoäly ennustaa hätätilapotilaiden kuolleisuutta

Jaa

Sydänpysähdys on hätätilanne, joka vaatii välitöntä elottomuuden tunnistamista ja henkeä pelastavien toimenpiteiden aloittamista. Sydänpysähdykseltä voidaan välttyä, sillä poikkeavuudet peruselintoiminnoissa kuvastavat uhkaavaa elottomuutta. LL Joonas Tammisen väitöstutkimuksen mukaan sairaalan ulkopuolella tehtyjen mittauksien avulla rakennettu random forest -algoritmi ennusti lähipäivien kuolleisuutta perinteistä NEWS-pisteytystä paremmin.

Joonas Tamminen. Kuva: Johannes Tamminen
Joonas Tamminen. Kuva: Johannes Tamminen

Yksi hätäkeskuspäivystäjän tärkeimmistä tehtävistä on tunnistaa sairaalan ulkopuolella tapahtunut sydänpysähdys. Hoitamattomana verenkierron pysähtyminen aiheuttaa potilaalle pysyvän aivovaurion ja voi johtaa tämän menehtymiseen. Elottomuuden tunnistamisen sudenkuoppana on ollut tajuttoman potilaan hengityksen arvioiminen hätäpuhelun aikana, sillä sydänpysähdys ei väistämättä johda hengityksen välittömään pysähtymiseen.

Kun hätäkeskuspäivystäjä epäilee sydänpysähdystä, ensivasteyksikkö yhdessä ambulanssin kanssa hälytetään tapahtumapaikalle ja soittajaa ohjeistetaan aloittamaan paineluelvytys. Harvaan asuttuna maana Suomi asettaa onnistuneen elvytyksen suorittamiselle erityisen haasteen, kun etäisyydet potilaan, ensiauttajien, ambulanssin ja sairaalan välillä ovat pitkiä. Lisäksi ensihoitajien tulisi havaita sydänpysähdyksen uhka sekä tätä edeltävät peruselintoimintojen häiriöt kaikilta kohtaamiltaan hätätilapotilailta. Sairaaloissa elvytystilanteilta on pystytty välttymään puuttumalla potilaan peruselintoimintojen häiriöihin.

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä tarkasteltiin hätäpuhelun soittajan käyttämiä avainsanoja ja toisessa osatyössä tutkittiin ensivasteyksiköitä osana hätätilapotilaan hoitoa. Tutkimuksessa havaittiin, että ”korisee” on usein käytetty suomenkielinen avainsana sydänpysähdyspotilaasta. Hätäkeskuspäivystäjän tulisikin olla erityisen valppaana, kun soittaja kuvailee tajuttomana olevan potilaan korisevan.

Tutkimuksessa myös havaittiin, että Pirkanmaan alueen ensivasteyksiköt tavoittivat puolet sydänpysähdyspotilaista keskimäärin neljä minuuttia ennen ambulanssia. Pieneltä vaikuttavalta aikaedulla lienee kuitenkin suotuisa vaikutus sydänpysähdyspotilaan toipumiseen, vaikkei tätä tutkimuksessa pystytty osoittamaan.

Kolmannessa ja neljännessä osatyössä vertailtiin peruselintoimintoihin pohjautuvaa NEWS-pisteytystä koneoppivaan algoritmiin hätätilapotilaan riskinarviossa. Sairaalan ulkopuolella tehtyjen mittauksien avulla rakennettu random forest -algoritmi ennusti lähipäivien kuolleisuutta perinteistä NEWS-pisteytystä paremmin. Ilmiö oli havaittavissa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueilta kerätyiltä potilasaineistoilla.

— Sähköiseen ensihoitokertomukseen kertyvä data avaa mahdollisuuden parempia hoitopäätöksiä tukevan tekoälyn rakentamiseksi, Tamminen toteaa.

Joonas Tamminen on Jyväskylästä kotoisin oleva anestesiologiaan erikoistuva lääkäri, joka aloittaa syksyllä työskentelyn Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä Rovaniemellä. Tamminen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2019.

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Tammisen anestesiologian ja tehohoidon erikoisalaan kuuluva väitöskirja Prehospital Emergencies: Early Recognition, Response and Machine Learning in Risk Stratification tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.9.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Teijo Saari Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arvi Yli-Hankala.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joonas Tamminen
joonas.i.tamminen@tuni.fi

Kuvat

Joonas Tamminen. Kuva: Johannes Tamminen
Joonas Tamminen. Kuva: Johannes Tamminen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Vanhemmat eivät aina saa riittävästi tukea lapseen kohdistunutta väkivaltarikosta tutkittaessa20.9.2021 09:51:17 EEST | Tiedote

Suomessa tutkitaan hyvin monimuotoisia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä rikoksena. Tietyissä tilanteissa poliisi voi pyytää virka-apua terveydenhuollosta epäilyn selvittämiseksi ja myös lapsen suojelulliset tarpeet on huomioitava selvittämisen aikana. YTM Essi Julinin väitöstutkimus osoittaa, että monialainen viranomaistoiminta aiheuttaa vanhemmille monenlaisia seurauksia, kun heidän lapseensa kohdistunutta väkivaltaa tutkitaan.

Tulevaisuuden pehmeät robotit liikkuvat valon avulla20.9.2021 09:06:25 EEST | Tiedote

Pehmeä robotiikka on nopeasti kehittyvä tutkimusala, mikä pyrkii tuottamaan uusia pehmeisiin materiaaleihin pohjautuvia ratkaisuja nykyisin käytössä oleville metallikuorisille roboteille, joiden liikettä ohjataan sähköllä. Lupaavimmat materiaalit pehmeiden robottien valmistuksessa ovat ”älykkäät”, ulkoisiin ärsykkeisiin reagoivat polymeerit, joiden liikettä voidaan ohjata käyttämällä polttoaineena valoenergiaa.

Uudet mallit ja uusi mittausmenetelmä helpottavat uusiutuvien energianlähteiden liittämistä sähköverkkoon15.9.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Uusiutuvia energialähteitä liitetään sähköverkkoon jatkuvasti lisää tehoelektroniikkaa hyödyntäen. Laitteiden määrän kasvaessa vuorovaikutukset laitteiden välillä voivat kuitenkin johtaa epästabiiliuteen. Mallintamalla epälineaarisuuksia ja nopealla laajakaistamittauksella mahdollisia riskejä voidaan havaita ennakkoon, selviää Matias Bergin väitöskirjassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun uusiutuvia energialähteitä liitetään sähköverkkoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme