Tekoälyn muodostamat sukupuut vahvistavat: Suomi oli jäykkä luokkayhteiskunta 1700–1800-luvuilla
Vaikka sukututkija pystyisi käsin etsimään yhden vanhemman minuutissa, kuluisi viiden miljoonan henkilön vanhempien etsimiseen aikaa yhteensä noin 100 henkilötyövuotta. AncestryAI-algoritmi tekee saman työn tunnissa 50 rinnakkaisella tietokoneella – ja päättelee 65 prosenttia sukuyhteyksistä oikein. Algoritmi mittaa myös yhteyksien epävarmuutta, jolloin epäluotettavat tulokset voidaan jättää huomiotta.
”Algoritmi ei korvaa sukututkijoita, vaan se on työkalu helpottamaan heidän työtään. Sukupuualgoritmi voi antaa todennäköisesti oikeita yhteyksiä, mutta yksin se ei ole yhtä tarkka kuin huolellinen sukututkija. Lisäksi algoritmi pystyy etsimään vanhempia koko Suomen aineistosta, kun taas sukututkija saattaa joutua rajoittamaan hakunsa yhden seurakunnan alueelle”, sanoo Aalto-yliopistossa kesäkuussa väittelevä Eric Malmi, joka työskentelee nyt Googlella Zürichissä.
Sukututkijat ovat vuonna 2017 avatun AncestryAI:n avulla löytäneet uusia sukuyhteyksiä, esimerkiksi toiselta paikkakunnalta muuttaneita henkilöitä, joita ei ole voinut löytyä yhden seurakunnan alueelle keskittyvässä tutkimuksessa. Parhaillaan algoritmia sovelletaan sisällissodassa kuolleiden ihmisten sukulaisuussuhteiden päättelyyn ja esimerkiksi sotaorpojen tarkan lukumäärän selvittämiseen.
Suomen luokkajako ei juuri muuttunut 150 vuoteen
AncestryAI:n avulla voi tutkia valtavien aineistojen pohjalta pitkän aikavälin yhteiskunnallisia muutoksia. Malmin tutkimuksessa vahvistui muun muassa se, että luokkajaon vaikutus puolisonvalintaan Suomessa oli miltei muuttumaton vuosina 1735–1885.
”Vertailimme aineiston pohjalta sosioekonomisen aseman vaikutusta puolison valintaan. Asema pääteltiin puolisoiden isän ammatin perusteella. Rengit sekä muut tilattomat edustavat aineistossa alinta luokkaa, minkä lisäksi jaoimme ammatit torppareihin, talonpoikiin sekä keski- ja yläluokkaan. Sosioekonominen asema määritti hyvin selvästi puolison valintaa. Vastoin ennakko-odotuksiamme yhteyden voimakkuus ei vähentynyt ajan saatossa vaan pysyi jotakuinkin samana”, kuvailee Malmi.
AncestryAI hyödyntää tilastollisen päättelyn ja koneoppimisen menetelmiä, jotka on kehitetty sukupuuta varten. Perusalgoritmi pyrkii päättelemään jokaisen henkilön äidin ja isän erikseen käyttäen nimi- ja paikkakuntatietoja sekä syntymäaikoja. Täydentävä algoritmi taas parantaa perusalgoritmin tarkkuutta: se huomioi esimerkiksi sen, että lapset saadaan useimmiten yhden ja saman ihmisen kanssa.
AncestryAI hyödyntää yhteensä viisi miljoonaa syntymätietoa ja 3,3 miljoonaa kuolintietoa, jotka ovat peräisin Suomen sukututkimusseuran HisKi-aineistosta vuosilta 1648–1918. Algoritmi on löytänyt yhteensä 7,3 miljoonaa yhteyttä lasten ja vanhempien välille.
Tutkimus julkaistiin WWW2018-konferenssissa (International Web Conference) Lyonissa. Tutkimus on myös voittanut parhaan paperin palkinnon Young Demographers 2018 -konferenssissa Prahassa.
Tutkimusartikkeli: https://arxiv.org/abs/1802.06055
AncestryAI-sukupuualgoritmi: http://ancestryai.cs.hut.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eric Malmi, tohtoriopiskelija, Aalto-yliopisto
eric.malmi@aalto.fi
puh. +358 44 047 8010
Arno Solin, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
arno.solin@aalto.fi
puh. +358 40 5776226
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme