Sitra

Tekoälypohjaiset sote-järjestelmät parantavat palveluita ja tuovat kustannussäästöjä

Jaa

Sote-uudistus voi saavuttaa asetetut palvelu- ja kustannustavoitteet vain, jos uudistettu sote-kokonaisuus hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä täysimittaisesti. Tähän päädyttiin Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jossa selvitettiin tekoälypohjaisten analytiikka-, ennustus- ja toiminnanohjausjärjestelmien lisäarvoa suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan Value from public health with cognitive computing -hankkeessa toteutettiin seuraavat 10 osakokonaisuutta tammi–lokakuussa 2017:

1) Kansallinen terveysdata ja sen hyödyntäminen
2) Sote-IT-kokonaisarkkitehtuuri ja IT-järjestelmä
3) Sote-kokonaisuuden kulujen kehityksen hillitseminen
4) Tekoälyn mahdollisuudet eri sote-palveluiden laadun parantamisessa ja uusien toimintamallien mukaan tuomat säästöt
5) Tekoälyteknologian tuomat edut terveydenhuollossa eri puolella maailmaa toteutettujen ratkaisujen pohjalta
6) Tekoälyteknologiat terveysdatan analyysissa ja ennustamisessa
7) Hyvinvointisuunnitelman tekoälytuettu toteuttaminen
8) Tekoälytuettu digitaalinen sairaala
9) Tekoälytuetut palvelut eri elämän vaiheissa
10) Tietoturva ja yksilön tietoturva digitaalisissa terveysjärjestelmissä

Hankkeessa hahmoteltiin yli 30 kuluttajamarkkinoille tarkoitettua käyttötapausta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään: älykkäät, oman terveyden ylläpidon apuvälineet ennakoivaan terveydenhoitoon ja terveydenhuollon ratkaisut tehokkaamman hoidon aikaansaamiseksi. Esimerkkejä käyttötapauksista ovat mm. yleinen päätöksenteon tukijärjestelmä lääkärille ajokyvyn arviointiin ja tuki nuorten syrjäytymisen tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen pilottitoteutukset ja kansainväliset referenssit vahvistavat, että tekoälyteknologia on jo nyt riittävän kypsää hyödyllisten sovellusten kehittämiseen. Yli 30 käyttötapaukselle tehty arvonmääritys osoittaa merkittäviä mahdollisuuksia hoitotyön tehostamisessa (nopeampi analytiikka ja päätöksenteko). Tätä suuremmat mahdollisuudet ovat kognitiivisen tekoälyn valjastamisessa ennaltaehkäisevään ohjaukseen ja riskien oikea-aikaiseen tunnistamiseen. Suomalainen sosiaali- ja terveysalan tietovaranto on kansainvälisesti vertaillen kokonaisuutena monipuolinen, mutta vielä pirstaleinen. Tietopohjan tavoitteellinen yhtenäistäminen tulevissa sote-integraatioissa ja valinnanvapausmalleissa on ensiarvoisen tärkeää tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseksi.

Hanke edesauttoi merkittävästi sote-ekosysteemin muodostumista ja on aktivoinut mukaan yrityksiä monipuolisesti.

”On tärkeää ymmärtää, miten tekoälyä voi täysimääräisesti hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen lisäksi, että kasvatamme tällaisten hankkeiden kautta osaamista, parannamme myös suomalaisten yritysten liiketoiminnan kasvua ja elinkeinoelämän uudistumista”, sanoo johtaja Minna Hendolin Tekesistä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen mainitsee, että ”hanke on tarjonnut kokonaan uutta näköalaa ja työkaluja terveydenhuollon kehittämisen murtokohtaan. Pilotit rohkaisevat ottamaan käyttöön tekoälyyn pohjaavia sovellutuksia arjen kliinisessä työssä niin erikoissairaanhoidossa, avoterveydenhuollossa kuin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeessa myös tunnistettiin siiloutuneiden tietokantojen hyödyntämisen ongelmat ja haasteet. Tekoälyn nopeasti lisääntyvät sovellutukset yhdistettynä mm. geenitietoon muuttavat radikaalisti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jo muutamassa vuodessa.”

”Kokeilut ja tutkimus ovat avain ymmärtää tekoälyn mahdollisuuksia ja siksi tärkeitä. Suomen rakenteiset tietokannat antavat meille etulyöntiaseman ja palvelumme voivat uudistua muita maita nopeammin”, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

”Tekoälypohjaisista sovellutuksista saadaan täysimääräinen hyöty vain jos järjestelmä pystyy hyödyntämään koko suomalaista oste-dataa. Tähän pystyvät vain julkiset organisaatiot”, toteaa dekaani Pekka Neittaanmäki.

Hankkeen rahoittajina olivat Tekes, Sitra, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP), Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Kelan, STM:n, Duodecimin, VM:n, THL:n, IBM:n sekä muiden teknologiayritysten kanssa. Hankkeen toteuttamiseen osallistui yli 250 asiantuntijaa.

Nyt valmistui hankekokonaisuuden ensimmäinen osa. Toisessa vaiheessa tarkennetaan ensimmäisessä vaiheessa valmisteltuja osakokonaisuuksia. Tulosten on määrä valmistua syksyllä 2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Neittaanmäki, dekaani, Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005

Antti Kivelä, johtaja, Sitra
antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435

Kirsi Suomalainen, viestinnän asiantuntija, Sitra
kirsi.suomalainen@sitra.fi, puh. 050 369 9975

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Koldioxidavtrycket sjunker fortfarande för bolag som noterats på Helsingforsbörsen16.1.2018 07:10Tiedote

Koldioxidavtrycket för bolag som noterats på Helsingforsbörsen sjönk förra året med 16 procent jämfört med året innan. En placering på en miljon euro i Helsingforsbörsen i enlighet med generalindex genererar beräknade koldioxidutsläpp på 199 tCO2e, då siffran förra året var 236 tCO2e. Detta framgår i en undersökning som Sitra låtit göra och som genomfördes redan för tredje gången. Den betydande förändringen visar att de finländska bolagens arbete för att minska utsläppen ger resultat.

Carbon footprint of Nasdaq Helsinki-listed firms continues to go down16.1.2018 07:10Tiedote

Last year, the carbon footprint of firms listed on Nasdaq Helsinki fell by 16% on the previous year. A million-euro investment in the listed companies in Helsinki produces 199 tons of carbon dioxide emissions (tCO2e), while last year the corresponding figure was 236 tCO2e. Within two years, the emissions have fallen by one third. This is the finding of the third such study commissioned by Sitra. The significant change shows that the efforts made by Finnish companies to reduce emissions are yielding results.

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki jatkaa laskuaan16.1.2018 07:10Tiedote

Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki laski viime vuonna 16% edellisvuoteen verrattuna. Miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssiin yleisindeksin mukaisesti tuottaa 199 tCO2e laskennalliset hiilidioksidipäästöt, kun vastaava luku viime vuonna oli 236 tCO2e. Kahdessa vuodessa lukema on laskenut kolmanneksella. Tämä selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta, joka toteutettiin jo kolmatta kertaa. Merkittävä muutos osoittaa, että suomalaisyhtiöiden työ päästöjen vähentämiseksi tuottaa tulosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme