Tela: Työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardia vuoden toisella neljänneksellä

– Odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskehityksestä ovat parantuneet globaalisti ja kotimaassa, ja tämä näkyi myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotoissa, toteaa Telan analyytikko Peter Halonen.

Sijoitusten reaalituotto toisella neljänneksellä oli 3,8 prosenttia. Eläkevarat ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet jokaisella neljänneksellä ja ovat nyt kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.

Toisaalta ensimmäistä vuosipuoliskoa leimasivat myös poliittiset riskit eri puolilla Atlanttia ja epävarmuus Kiinan talouskasvun jatkumisesta.

– Ranskan presidentinvaalit, Iso-Britannian EU-eroon valmistautuminen, Yhdysvaltojen poliittinen tilanne ja epävakaus Korean niemimaalla aiheuttivat epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla, Halonen kertoo.

– Eläkevakuuttajien varautuminen riskeihin näkyi etenkin vähäriskisinä pidettyjen lyhytaikaisten saamisten, kuten rahamarkkinasijoitusten, kasvuna, Halonen kertoo.

Suomi ja muu euroalue kasvattivat osuuttaan

Osakemarkkinoilta saatiin jälleen parhaimmat tuotot. Osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten osuus oli kesäkuun lopussa 97,1 miljardia (49,4 %). Varoista oli 83,4 miljardia (42,4 %) korkosijoituksissa ja kiinteistösijoituksissa noin 16,1 miljardia (8,2 %).

Pitkästä aikaa Suomi ja muu euroalue kasvattivat merkitystään eläkevakuuttajien sijoituksissa. Suomeen virtasi nettomääräisesti peräti 2,5 miljardia ja muualle euroalueelle 0,9 miljardia, kun taas euroalueen ulkopuolisten sijoitusten osuus ja euromäärä laskivat.

– Taustalla ovat muun muassa Ranskan vaalitulos, joka pienensi markkinatoimijoiden pelkoja EU:n epäyhtenäisyyden lisääntymisestä, sekä euroalueen yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen positiiviset tulokset.

Rahastoilla turvataan eläkkeiden rahoitusta

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu eläkkeiden rahoituksen riittävyydestä nykyisille ja tuleville sukupolville.

– Eläkkeiden rahoituksessa sijoitustuottoja tärkeämpää on tarkastella eläkejärjestelmän menoja ja tuloja pitkällä aikajänteellä, sanoo Halonen.

Eläkemenot kasvavat merkittävästi seuraavat 15–20 vuotta.

– Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta aivan olennaista on Suomen talous- ja työllisyyskehitys. Ne määräävät sen, kuinka paljon eläkkeiden rahoittamiseen saadaan varoja eläkemaksuista. Pääosa eläkkeistä rahoitetaan niillä, Halonen huomauttaa.

Eläkevaroja sijoitetaan, koska osa eläkkeisiin tarvittavasta rahoituksesta katetaan näillä varoilla, ja näin työeläkemaksun taso saadaan pidettyä matalammalla kuin mitä se olisi ilman rahastointia.

– Eläkevarojen koko kertoo siitä, että Suomessa on varauduttu väestön vanhenemiseen ja eläkemenojen kasvuun kansainvälisesti verrattuna hyvin.

Esimerkiksi vuonna 2016 rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin koko eläkealalla nettomääräisesti 1,0 miljardia euroa.

– Lähivuosina varoja käytetään suunnitellusti yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen, Halonen kertoo.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta.