Tela: Työeläkevarojen määrä nousi 2,3 miljardia vuoden kolmannella neljänneksellä

Osake- ja osaketyyppisten sijoitusten osuus koko sijoitusomaisuudesta nousi toista kertaa yli 50 prosentin. Niissä oli yhteensä 101,0 miljardia (50,7 %). Varoista oli 81,7 miljardia (41,1 %) korkosijoituksissa ja kiinteistösijoituksissa noin 16,2 miljardia (8,2 %).

Sijoitusten tuotto oli positiivinen kaikissa eri sijoituslajeissa. Parhaimmat tuotot saatiin jälleen osakemarkkinoilta. Reaalinen sijoitustuotto vuoden alusta oli 5,3 prosenttia. Osakesijoitusten reaalituotto oli 9,7 prosenttia. Suomi ja muu euroalue jatkoivat osuutensa kasvattamista koko sijoitusomaisuudesta.

Rahapolitiikalla suuria vaikutuksia eläkevaroihin

– Merkittävien keskuspankkien elvyttävällä rahapolitiikalla on ollut suuri vaikutus eläkevarojen kasvuun. Kevyellä rahapolitiikalla on ollut myönteisiä vaikutuksia eläkevakuuttajille niin rahoitusmarkkinoiden kuin reaalitalouden positiivisen kehityksen ansiosta, kertoo Telan analyytikko Peter Halonen.

– Rahoitusmarkkinoiden positiivinen vire on johtunut siitä, että keskuspankit ovat tähän asti edenneet hyvin maltillisesti rahapolitiikan kiristämistoimenpiteissä, Halonen sanoo.

– Suuri kysymys edelleen on, kuinka tällaisesta poikkeuksellisen elvyttävästä rahapolitiikasta päästään pois hallitusti niin, että sen mahdolliset negatiiviset vaikutukset olisivat maltilliset sekä reaalitalouden että rahoitusmarkkinoiden ja sijoitusvarojen kannalta.

Kolmannella neljänneksellä rahoitusmarkkinoilla oli muutakin ajoittaista turbulenssia.

– Poliittiset riskit eri puolilla maailmaa ovat leimanneet vuotta 2017. Epävarmuutta ovat aiheuttaneet Brexit-neuvottelut, Italian poliittinen tilanne, epävakaus Korean niemimaalla, dollarin melko voimakas heikentyminen euroon nähden sekä Trumpin hallinnon mahdollisuudet ajaa läpi merkittäviä lakimuutoksia, Halonen listaa.

– Suomalainen työeläkevakuuttaja toimii samoilla rahoitusmarkkinoilla kuin kaikki muutkin sijoittajat. Siten kaikki kansainvälisen talouden käänteet heijastuvat myös eläkevarojen sijoitustuloksiin, sanoo Halonen.

Vakavaraisuus ja riskien hajautus turvaavat eläkevaroja

Halonen arvioi, että matkalla kohti normalisoitua rahapolitiikkaa on edessä erilaisia töyssyjä. Suomalaisten eläkevaroja kuitenkin suojaa markkinaheilunnoilta työeläkevakuuttajien vahva vakavaraisuus.

– Vakavaraisuussääntely velvoittaa yksityisalojen eläkevakuuttajat kerryttämään puskuria pahan päivän varalle ja säätelee sijoittamisen riskinottoa, Halonen kertoo.

Julkisilla aloilla eläkevakuuttajien hallintoelimet ohjaavat sijoitustoimintaa.

Suomalaisten eläkevaroja turvaa myös se, että niiden hallinnointi ja sijoitustoiminta on yksityisaloilla hajautettu usealle toimijalle.

– Eläkevakuuttajien erilaiset sijoitusstrategiat takaavat, että varat on hajautettu hyvin laaja-alaisesti eri sijoituslajeihin ja maanosiin.

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka pähkinänkuoressa:

• Kevyellä rahapolitiikalla keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki EKP ja Yhdysvaltojen Fed, ovat pyrkineet elvyttämään taloutta.
• EKP:n politiikka on ankkuroitu inflaation nostamiseen. Kun talous ja työllisyys kohentuvat saman aikaan palkkojen noustessa, kulutuskysyntä nousee, minkä pitäisi näkyä myös hintojen eli inflaation nousuna.
• EKP:n merkittävin rahapolitiikan väline vuodesta 2015 on ollut laajennettu arvopaperien osto-ohjelma. Sen kautta euroalueen keskuspankkien taseisiin on ostettu yli 2 000 miljardin euron edestä euroalueen velkapapereita, enimmäkseen valtionlainoja.
• Rahapolitiikalla on ollut myös muita välineitä, kuten ohjaus- ja talletuskorko, kohdennetut pitkät rahoitusoperaatiot (TLTRO) ja keskuspankin ennakoiva viestintä.
• Rahapolitiikan seurauksena valtiot, yritykset ja kotitaloudet ovat saaneet lainaa halvemmalla, mikä on osaltaan elvyttänyt talouskehitystä.
• Kevyt rahapolitiikka on vaikuttanut myös euron arvon laskuun suhteessa muihin valuuttoihin, mikä on piristänyt euroalueen vientiä muihin maihin.
• Markkinoita heilutti kolmannella neljänneksellä pelko siitä, että keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa ennakoitua nopeammin. Pelko laimentui kuitenkin nopeasti neljänneksen edetessä, kun keskuspankit ovat edenneet maltillisesti kiristämistoimenpiteissä.
• Hyvän talouskehityksen myötä rahapolitiikkaa on aihettakin kiristää. Siihen kannustaa muun muassa tarve varautua kriiseihin: on tärkeää, että seuraavan talouskriisin tullessa elvytysvaraa on käytettävissä.
• Rahapolitiikan lisäksi tärkeitä talouden elvyttämistoimenpiteitä ovat rakenteelliset uudistukset esimerkiksi työmarkkinoilla ja panostukset tuottavuuden nostamiseksi.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta.