Jyväskylän yliopisto

Television katseluun käytetty aika ei ole este liikunnallisen elämäntavan ylläpitoon miehillä – naisilla tilanne erilainen

Jaa

Iso osa säännöllisesti liikkuvista aikuisista miehistä katsoo televisiota jopa enemmän kuin vähän liikkuvat miehet. Sen sijaan liikunnallisesti aktiiviset naiset katsovat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.

Aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.
Aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.

Tutkimuksissa television katselun on todettu olevan terveyden kannalta haitallisimpia istumisen muotoja. Tuore tutkimus selvitti, miten suomalaisten aikuisten television katseluun käytetty aika on yhteydessä heidän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteensa kymmenen vuoden seuranta-aikana. Tulosten mukaan aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset. Etenkin runsas television katselu (yli kolme tuntia päivässä) oli aktiivisesti liikkuvilla naisilla harvinaista.  

Yllättäen tulokset olivat miehillä hieman erilaiset. Kun aktiivisesti liikkuvia miehiä verrattiin vähän liikkuviin miehiin, aktiiviliikkujat katsoivat televisiota useammin kaksi tuntia ja harvemmin vain yhden tunnin päivässä. Aktiivisesti liikkuvilla miehillä näytti olevan aikaa niin runsaampaan television katseluun kuin liikuntaan.

Tutkijat pohtivat syitä miesten ja naisten erilaisille tuloksille.

- Aiemman tutkimuksen perusteella yksi selittävä tekijä voisi olla erilaiset syyt liikunnan harrastamiseen. Miehillä yleisimpiä syitä ovat elämyksellisyys ja kilpaurheilu, jotka voivat olla motiiveja myös television katsomiseen, esimerkiksi urheilun seuraamiseen televisiosta. Naisilla puolestaan terveydestä huolehtiminen on tärkeä peruste liikunnan harrastamiseen, ja terveystietoiset naiset saattavat myös vältellä television katselua terveydellisistä syistä, kertoo erikoistutkija Xiaolin Yang Likes-tutkimuskeskuksesta.

- Toinen selitysmalli voi löytyä ajankäytöstä ja kotitöihin käytetystä ajasta. Ajankäyttötutkimuksista tiedetään, että suomalaiset naiset käyttävät keskimäärin tunnin päivässä enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet. Näyttää siltä, että aktiivisesti liikkuvilla naisilla vapaa-aika kuluu muihin asioihin kuin television katseluun, pohtii väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus on tehty Likes-tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopiston ja australialaisen Southern Queensland Universityn kanssa. Tutkimus on osa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) ‑pitkittäistutkimusta, jota johtaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksesta. Vuosina 2001–2011 tutkimukseen useita kertoja osallistuneet suomalaiset aikuiset olivat tutkimuksen aikaan 24–49-vuotiaita. Heidän television katseluun käyttämäänsä aikaa ja liikuntakäyttäytymistään sekä niissä tapahtuvia muutoksia seurattiin kyselytutkimuksilla kymmenen vuoden ajan.

Alkuperäisjulkaisu: 

Yang, X., Lounassalo, I., Kankaanpää, A., Hirvensalo, M., Rovio, S., Tolvanen, A., Biddle, S. J. H., Helajärvi, H., Palomäki, S., Salin, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T. & Tammelin, T. H. Associations between trajectories of leisure-time physical activity and television viewing time across adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Journal of Physical Activity and Health, 2019, 16; 1078-84. DOI: https://doi.org/10.1123/jpah.2018-0650.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Irinja Lounassalo, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, irinja.lounassalo@jyu.fi, 050 546 8744
Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja, LIKES-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likes.fi, 0400 247 998

Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.
Aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme