Helsingin yliopisto

Temperamentin vilkkaus voi olla yhteydessä fyysisesti passiivisen elämäntavan kehittymiseen

Jaa

Tuore väitöstutkimus tarkastelee suomalaisten liikuntatottumuksia varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Tutkimuksesta selviää, ettei lapsuuden temperamentin korkea aktiivisuus näy liikunnallisena aktiivisuutena aikuisuudessa. Sen sijaan vanhempien liikunta-aktiivisuus tukee jälkikasvun liikunnallista elämäntapaa vielä keski-iässä.

Tutkija Kaisa Kaseva tarkasteli tuoreessa väitöskirjassaan lapsuusajan tekijöiden yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen elämänkaarella sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi väitöskirjassa tarkasteltiin liikuntaneuvontaa sisältäneen, lapsuudesta aikuisuuteen kestäneen elämäntapaintervention yhteyksiä psykologiseen hyvinvointiin.

Kaseva totesi, että lapsuuden temperamentin korkea-aktiivisuus on yhteydessä aikuisuuden liikkumattomaan elämäntapaan.

– Arkikielessä voidaan puhua lapsen tavallista suuremmasta vilkkaudesta, jonka myötä lapsi on jatkuvasti liikkeessä. Tutkimustulokset osoittivat lapsuusiän aktiivisuuden saattavan kuitenkin muuntua passiiviseksi elämäntavaksi aikuisuudessa, Kaseva kertoo.

– Yksilöllisten temperamenttipiirteiden ollessa verrattain muuttumattomia, olisi tärkeää kiinnittää huomiota varhaisen kasvuympäristön mahdollisuuksiin tukea erityisen vilkkaiden lasten liikunnallisuutta.

Hän tutki väitöskirjassaan Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) -projektin 30-vuotista pitkittäisaineistoa ja totesi muun muassa, että lapsena vilkkaat katsoivat tv:tä muita enemmän aikuisuudessa. 

Liikunnallisuutta voidaan tukea esimerkin kautta

Kasevan väitöskirjan toinen osatutkimus osoittaa, että vanhempien liikunta-aktiivisuus näkyi heidän lastensa liikunta-aktiivisuutena sukupuoleen katsomatta vielä aikuisena. Lapsuuden perheen asuinalue, perhemuoto, vanhempien koulutus tai tulot eivät vaikuttaneet tuloksiin.

– Pisin yhteys löytyi isien ja poikien liikunnallisuuden välillä, joka näkyi selkeästi aina jälkikasvun 46 ikävuoteen saakka, Kaseva täsmentää.

Koska yhteyden muodostumisessa voi olla kyse inspiroivan esimerkin voimasta, voivat lasten ja nuorten liikunnallisuutta tukea vanhempien lisäksi myös opettajat, harrastusten ohjaajat ja valmentajat.

Liikunta näyttää tukevan myös psyykkistä hyvinvointia

Fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan, mutta elämänpituisen liikunnan sekä psykologisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä koskevaa tutkimusta on vain vähän, Kaseva toteaa.

Hän löysi tutkimuksessaan kolmenlaisia fyysisen aktiivisuuden kehityskaaria: kevyesti, keskimääräisesti ja korkeasti fyysisesti aktiiviset ja totesi, että korkeasti aktiivisilla oli vähemmän masennusoireita kuin kevyesti aktiivisilla.

Kun huomioon otettiin henkilön masennusoirehistoria, näyttää kuitenkin siltä, ettei liikunta-aktiivisuus poista masennusoireita aikuisuudessa.

– Voidaan kuitenkin sanoa, että niillä, joilla ei ole ollut masennusoireita, fyysinen aktiivisuus saattaa tukea psyykkistä hyvinvointia, Kaseva sanoo.

Väitöksen viimeisessä osatutkimuksessa Kaseva tarkasteli LASERI-tutkimukseen liittyvän varhaislapsuudessa alkaneen, 20-vuotisen STRIP-elämäntapaintervention psyykkisiä vaikutuksia tutkittaviin.

Interventiossa annettiin ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja sen tarkoituksena oli parantaa henkilöiden fyysistä terveyttä.

– Tutkimuksessa tarkasteltiin intervention psykologista riskittömyyttä. Koska interventio kesti aina vauvaiästä aikuisuuteen asti, tutkin voiko se aiheuttaa esimerkiksi stressioireita tai onko sillä muita vaikutuksia koettuun hyvinvointiin. Tulosten mukaan interventio oli psyykkisesti riskitön ja tulkittavissa täten eettisesti kestäväksi, Kaseva sanoo.

Hänen väitöskirjansa tuloksia voidaan käyttää tulevien kansanterveyttä edistävien hankkeiden ja interventioiden suunnittelussa, ajoittamisessa sekä kohdentamisessa.

Vtm Kaisa Kaseva väitteli 8.11.2017 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Antecedents of lifelong physical activity and the effects of lifestyle intervention and physical activity on psychological well-being".

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Kaisa Kaseva, kaisa.kaseva@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme