Temperamentin vilkkaus voi olla yhteydessä fyysisesti passiivisen elämäntavan kehittymiseen
Tutkija Kaisa Kaseva tarkasteli tuoreessa väitöskirjassaan lapsuusajan tekijöiden yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen elämänkaarella sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi väitöskirjassa tarkasteltiin liikuntaneuvontaa sisältäneen, lapsuudesta aikuisuuteen kestäneen elämäntapaintervention yhteyksiä psykologiseen hyvinvointiin.
Kaseva totesi, että lapsuuden temperamentin korkea-aktiivisuus on yhteydessä aikuisuuden liikkumattomaan elämäntapaan.
– Arkikielessä voidaan puhua lapsen tavallista suuremmasta vilkkaudesta, jonka myötä lapsi on jatkuvasti liikkeessä. Tutkimustulokset osoittivat lapsuusiän aktiivisuuden saattavan kuitenkin muuntua passiiviseksi elämäntavaksi aikuisuudessa, Kaseva kertoo.
– Yksilöllisten temperamenttipiirteiden ollessa verrattain muuttumattomia, olisi tärkeää kiinnittää huomiota varhaisen kasvuympäristön mahdollisuuksiin tukea erityisen vilkkaiden lasten liikunnallisuutta.
Hän tutki väitöskirjassaan Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) -projektin 30-vuotista pitkittäisaineistoa ja totesi muun muassa, että lapsena vilkkaat katsoivat tv:tä muita enemmän aikuisuudessa.
Liikunnallisuutta voidaan tukea esimerkin kautta
Kasevan väitöskirjan toinen osatutkimus osoittaa, että vanhempien liikunta-aktiivisuus näkyi heidän lastensa liikunta-aktiivisuutena sukupuoleen katsomatta vielä aikuisena. Lapsuuden perheen asuinalue, perhemuoto, vanhempien koulutus tai tulot eivät vaikuttaneet tuloksiin.
– Pisin yhteys löytyi isien ja poikien liikunnallisuuden välillä, joka näkyi selkeästi aina jälkikasvun 46 ikävuoteen saakka, Kaseva täsmentää.
Koska yhteyden muodostumisessa voi olla kyse inspiroivan esimerkin voimasta, voivat lasten ja nuorten liikunnallisuutta tukea vanhempien lisäksi myös opettajat, harrastusten ohjaajat ja valmentajat.
Liikunta näyttää tukevan myös psyykkistä hyvinvointia
Fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan, mutta elämänpituisen liikunnan sekä psykologisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä koskevaa tutkimusta on vain vähän, Kaseva toteaa.
Hän löysi tutkimuksessaan kolmenlaisia fyysisen aktiivisuuden kehityskaaria: kevyesti, keskimääräisesti ja korkeasti fyysisesti aktiiviset ja totesi, että korkeasti aktiivisilla oli vähemmän masennusoireita kuin kevyesti aktiivisilla.
Kun huomioon otettiin henkilön masennusoirehistoria, näyttää kuitenkin siltä, ettei liikunta-aktiivisuus poista masennusoireita aikuisuudessa.
– Voidaan kuitenkin sanoa, että niillä, joilla ei ole ollut masennusoireita, fyysinen aktiivisuus saattaa tukea psyykkistä hyvinvointia, Kaseva sanoo.
Väitöksen viimeisessä osatutkimuksessa Kaseva tarkasteli LASERI-tutkimukseen liittyvän varhaislapsuudessa alkaneen, 20-vuotisen STRIP-elämäntapaintervention psyykkisiä vaikutuksia tutkittaviin.
Interventiossa annettiin ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja sen tarkoituksena oli parantaa henkilöiden fyysistä terveyttä.
– Tutkimuksessa tarkasteltiin intervention psykologista riskittömyyttä. Koska interventio kesti aina vauvaiästä aikuisuuteen asti, tutkin voiko se aiheuttaa esimerkiksi stressioireita tai onko sillä muita vaikutuksia koettuun hyvinvointiin. Tulosten mukaan interventio oli psyykkisesti riskitön ja tulkittavissa täten eettisesti kestäväksi, Kaseva sanoo.
Hänen väitöskirjansa tuloksia voidaan käyttää tulevien kansanterveyttä edistävien hankkeiden ja interventioiden suunnittelussa, ajoittamisessa sekä kohdentamisessa.
Vtm Kaisa Kaseva väitteli 8.11.2017 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Antecedents of lifelong physical activity and the effects of lifestyle intervention and physical activity on psychological well-being".
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Kaisa Kaseva, kaisa.kaseva@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme