Helsingin yliopisto

Teollistuneissa maissa ilmastopolitiikan koetaan haittaavan talouskasvua

Jaa

Monet maat eivät ole toimeenpanneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vaikka tieteellistä tietoa on saatavilla. Merkittävän esteen ilmastopolitiikalle muodostavat poliittisten toimijoiden erilaiset uskomukset ja arvot kuten käsitykset arvoprioriteeteista ja valtion sääntelyn roolista. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Väitöskirjassa tarkastellaan diskurssiverkostojen roolia Kanadan, Yhdysvaltojen, Suomen, Ranskan, Brasilian ja Intian ilmastopolitiikassa. Tutkimusaineisto koostuu poliittisten toimijoiden lausunnoista yli 2700 artikkelista 14 sanomalehdessä.

Tutkimuksen mukaan julkisessa keskustelussa tieteellinen tieto usein politisoituu, eli joutuu yleisten arvokamppailujen kohteeksi. Näin on käynyt erityisesti ilmastotieteen- ja politiikan tapauksessa. Ilmastopolitiikasta käydyt keskustelut kytkeytyvät poliittisten toimijoiden erilaisiin käsityksiin esimerkiksi talous- ja ympäristöarvojen välisestä suhteesta, valtion roolista verrattuna markkinoihin sekä tieteellisen tiedon luotettavuudesta.

- Esimerkiksi teollistuneissa maissa ilmastopolitiikan nähdään usein haittaavan talouskasvua ja häiritsevän markkinoiden vapaata toimintaa, jolloin ilmastotieteen viestiä ei oteta huomioon, sanoo väitöskirjatutkija VTM Anna Kukkonen Helsingin yliopistosta.

Tieteellisen tiedon roolia tulisi vahvistaa

Väitöksen mukaan ilmastonmuutos onkin vahvasti yhteydessä nykyiseen talousjärjestelmään, jossa talousarvoilla ja niihin pohjautuvilla argumenteilla on vahva asema julkisessa keskustelussa.

- Talouteen vetoavat argumentit ovat kuitenkin samalla tavoin arvolatautuneita kuin ympäristönsuojeluun pohjautuvat, Kukkonen korostaa.

Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta olisikin tärkeää, että tieteellisen tiedon asemaa saataisiin vahvistettua poliittisessa päätöksenteossa.

Ilmastopolitiikan välineistä päästökauppa, kohtuullinen hiilivero ja uusiutuva energia mahdollisia

Väitöskirjatutkijan mielestä olisikin tärkeää, että julkinen keskustelu ilmastopolitiikasta ei jäisi yleisten arvokamppailujen hampaisiin. Pahimmillaan tämä voi jumiuttaa koko ilmastopoliittisen päätöksenteon prosessin, kuten on käynyt monissa maissa.

- Ilmastotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä nopeasti ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Avainasemassa on keskittyä edistämään sellaisia ilmastopolitiikan välineitä, jotka ottavat huomioon poliittisten toimijoiden erilaiset arvot ja uskomukset.

- Päästökauppa, kohtuullinen hiilivero ja uusiutuva energia edustavat sellaisia ilmastopolitiikan välineitä, joita eri poliittiset toimijat voivat kannattaa. Oikein toteutettuna nämä välineet voivat tuoda yhteen talous- ja ympäristöarvot, Kukkonen toteaa.  

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Anna Kukkonen väittelee 24.11.2018 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Discourse Networks and Justifications of Climate Change Policy - News Media Debates in Canada, the United States, Finland, France, Brazil and India". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Tanya Heikkila, University of Colorado Denver, ja kustoksena on professori Petri Ylikoski.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Anna Kukkonen
Puh. 0405054863
anna.k.kukkonen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh.050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme