Teollisuudessa 12 tunnin työvuoron kuormitus ei heikentänyt turvallisuutta
Työterveyslaitos selvitti 12 tunnin vuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen. Palautuminen, vireys ja turvallisuuskäyttäytyminen, kuten ohjeiden noudattaminen ja suojautuminen altisteilta, säilyivät pitkien työvuorojen yhteydessä varsin hyvällä tasolla. Tulosten perusteella työmatkojen turvallisuuteen yövuoron jälkeen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.4.2022
Teollisuuden työpaikoilla on laajasti käytössä 12 tunnin kaksivuorojärjestelmä. Tyypillisesti se koostuu kahdesta peräkkäisestä aamuvuorosta ja yövuorosta ja niiden jälkeisestä kuudesta vapaapäivästä. Vuorot vaihtuvat tavallisesti klo 7 ja klo 19.
12 tunnin työvuoron aikana koettu väsymys ja stressi ei ollut työntekijöillä niin voimakasta, että se heikentäisi turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista tai harkintakykyä.
– Tuloksemme vahvistavat käsitystä, että vireys ja palautuminen säilyvät 12 tunnin kaksivuorojärjestelmässä varsin hyvällä tasolla. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuorokierto ja vapaajaksot on suunniteltu niin, että ne tukevat palautumista, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.
– Lisäksi on tärkeää, että työturvallisuus on työpaikalla kokonaisuutena hyvällä tasolla, Sallinen jatkaa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää työmatkojen turvallisuuteen yövuorojen jälkeen. Omalla autolla kotiin palatessa työntekijän väsymysriski on kohonnut riippumatta yövuoron kestosta. Työntekijöille voi tarjota tietoa väsymysriskiä vähentävistä keinoista ja tarjota esimerkiksi nokosiin soveltuvan tilan työpaikalla.
Suojaimia käytettiin tunnollisesti pitkien työvuorojen aikana
Tutkimus toteutettiin pakkausteollisuuden ja kaivosteollisuuden yrityksissä. Pitkä työvuoro ei kasvattanut riskiä kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille altistumisessa. Suojaimia käytettiin samaan tapaan kuin kahdeksan tunnin työvuoroissa.
– Tutkimme uudella tavalla sekä unen ja vireyden vaikutuksia työturvallisuuteen että altistumisen hallintaan, kertoo projektipäällikkö Tomi Kanerva Työterveyslaitoksesta.
Altisteille asetettujen raja-arvojen soveltuvuutta pitkiin työvuoroihin tarkasteltiin erillisessä kirjallisuuskatsauksessa, joka on loppuraportin liitteenä.
Pitkien työvuorojen seurauksia kannattaa seurata työpaikoilla
Tutkijat suosittelevat, että työpaikat keräävät systemaattisesti tietoa pitkien eli yli 9 tunnin työvuorojen vaikutuksista:
- turvallisuuskäyttäytymiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin (esim. vireys ja palautuminen)
- läheltä piti -tilanteisiin
- työtapaturmiin
Altistumisajan piteneminen pitkien työvuorojen yhteydessä on tärkeää huomioida erityisesti niiden altisteiden kohdalla, joiden vaikutukset riippuvat altistumisesta yksittäisen työvuoron aikana.
Tutkimuksen perusteella suositellaan myös kartoittamaan työntekijöiden omia havaintoja työvuorojen keston yhteydestä työturvallisuuteen. Esimerkiksi yhteisissä työpajoissa voidaan pyrkiä tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohteet ja työstämään turvallisuuskäyttäytymistä tukevia ratkaisuja.
Lisätiedot
- Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, mikael.sallinen@ttl.fi, 040 768 6956
- Tomi Kanerva, projektipäällikkö, Työterveyslaitos, tomi.kanerva@ttl.fi, 043 824 3244
Tutustu myös
- Tutkimuksen loppuraportti: Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä : Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa (julkari.fi)
- Hankkeen verkkosivu: Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä: Vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa (PiTKäT) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- 12-tunnin vuorojärjestelmän turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa | Työsuojelurahasto (tsr.fi)
- Työaika | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Belastning leder till distansarbete – bra ledarskap och gemenskap lockar till arbetsplatsen24.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Försämrad arbetshälsa hör samman med viljan att i fortsättningen utföra mer distansarbete. På motsvarande sätt hör resurserna samman med viljan att utföra mer distansarbete än tidigare. Unga arbetstagare föredrar distansarbete och familjer med barn arbete på arbetsplatsen. Arbetshälsoinstitutets undersökning ger nya synvinklar på debatten om distansarbete.
Kuormitus ajaa etätyöhön – hyvä johtaminen ja yhteenkuuluvuus vetävät työpaikalle24.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Heikompi työhyvinvointi on yhteydessä haluun tehdä jatkossa enemmän etätöitä. Vastaavasti työn voimavarat ovat yhteydessä haluun tehdä nykyistä vähemmän etätöitä. Nuoret työntekijät suosivat etätöitä ja lapsiperheelliset lähitöitä. Työterveyslaitoksen tutkimus tuo uusia näkökulmia etätyökeskusteluun.
Arbetsförmågan hos dem som arbetar på distans kan stödjas också på organisationsnivå23.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutets pressmeddelande 18.5.2022 Under tiden med distansarbete har det utarbetats mångahanda tipslistor och handböcker för att stödja och förbättra arbetstagarnas välbefinnande. Det är dock värdefullt att utvidga perspektivet från individen till organisationen, eftersom arbetsgivarna har ansvaret för att stödja arbetsförmågan. Arbetshälsoinstitutets nya handbok Työkyvyn tukeminen etätyössä (Att stödja arbetsförmågan i distansarbete) tipsar om god praxis för att leda distansarbete, stödja arbetsförmågan samt stödja hälsa och återhämtning.
Etätyötä tekevien työkykyä kannattaa tukea organisaatio edellä23.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 23.5.2022 Etätyöaikana on laadittu monenlaisia vinkkilistoja ja oppaita työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi ja kohentamiseksi. Näkökulmaa on kuitenkin hyvä laajentaa yksilöstä organisaatioon, koska työnantajat ovat vastuussa työkyvyn tukemisesta. Työterveyslaitoksen uusi Työkyvyn tukeminen etätyössä -opas vinkkaa hyviä käytäntöjä etätyön johtamiseen, työkykyyn tuen käytäntöihin ja terveyden ja palautumisen tukemiseen.
En avgiftsfri handbok för digital facilitering – den nya grundkompetensen i arbetslivet12.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Arbete och arbetsgemenskaper utvecklas allt mer på nätet. Samtidigt har digital facilitering av samarbete blivit en viktig ny arbetslivskompetens. Arbetshälsoinstitutets nya handbok Kehitä työtä verkossa! är en snabb och enkel introduktion till den digital faciliteringen och utnyttjandet av artificiell intelligens i den.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme