Helsingin yliopisto

Teologia ja luonnonfilosofia vaikuttivat keskiajalla huomattavasti toisiinsa

Jaa

Teologia ja filosofia olivat keskiajalla dynaamisessa suhteessa keskenään, mikä tulee ilmi inkarnaation psykologiasta käydyssä keskustelussa. Kyseiset keskustelut käsittelivät Kristuksen inhimillisen luonnon kykyä tietää, tahtoa ja tuntea.

Tuomas Vauran väitöstutkimus valottaa 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa käytyä akateemista keskustelua inkarnaation psykologiasta. Keskiössä ovat käsitykset ihmiseksi tulleesta Jumalasta.

− Teologit esittivät keskiajalla rohkeasti kysymyksiä ja pyrkivät vastaamaan näihin ensi sijassa järkiperusteisesti. Toisaalta teologit olivat myös tietoisia inhimillisen ymmärryskyvyn rajoista, Vaura kuvailee.

Inkarnaation psykologiaa koskevat keskustelut käsittelivät Kristuksen inhimillisen luonnon kykyä tietää, tahtoa ja tuntea.

− Nykyihmisestä voi tuntua erikoiselta esittää kysymyksiä Kristuksen sielunelämästä, mutta keskiajan teologeista tämä ei ollut outoa. Teologit esittivät Kristuksen sielua koskevia kysymyksiä ja sovelsivat vastauksissaan rohkeasti oman aikansa uusinta psykologista ajattelua, väittelijä kertoo.

Tutkimus lähestyy keskiajan keskustelua ihmiseksi tulleesta Jumalasta filosofisen psykologian näkökulmasta käsin. Keskiajalla filosofinen psykologia oli yksi luonnonfilosofiaan kuuluva osa-alue.

− Teologit omaksuivat käsityksiä luonnonfilosofian alaan kuuluneesta psykologiasta ja sovelsivat niitä teologiseen keskusteluun. Toisaalta taas teologiassa kehitetyt käsitykset vaikuttivat luonnontieteissä esitettyihin näkemyksiin sielusta, Vaura selittää.

Vaura on selvittänyt aikalaisläheistä, millaisia tunteita Kristus ihmisenä koki ja miten Kristus kykeni tuntemaan samaan aikaan sekä iloa että kipua.

− Akateemista keskustelua käytiin tuolloin myös siitä, millaista inhimillistä tietoa Kristuksella oli ja tiesikö hän ihmisenä kaiken, minkä Jumala tietää. Lisäksi kysyttiin, millaisia tahtomuksia Kristuksella oli ja miten Kristuksen eri tahtomukset olivat suhteessa toisiinsa.

Keskiajan teologis-filosofisella keskustelulla on merkitystä nykypäivänäkin

Väittelijän mukaan tutkimuksen yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat esille tämän päivän evankelis-luterilaisessa kirkossa.

− Tutkimuksessani on teemoja, joiden uskoisin auttavan kirkkoa ratkomaan akuuteimpia haasteitaan. Esimerkiksi Kristuksen vastakkaisista tahtomuksista käyty keskustelu keskiajalla voisi auttaa kirkkoa ymmärtämään nykyistä paremmin, miten moniääninen kirkko voi olla yksi.

Annettavaa on myös suhteessa luterilaisen kirkon hengelliseen perinteeseen.

− Kirkossa puhutaan melko paljon Kristuksen seuraamisesta, mutta vähemmän siitä, millaista Kristusta seurataan. Keskiajan teologian kattavampi tuntemus voisi myös auttaa kirkkoa ekumeenisissa keskusteluissa katolisen kirkon kanssa, Vaura lisää.

TM Tuomas Vaura väittelee 3.11.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Psychology of the Incarnation in Thirteenth- and Early Fourteenth-Century Theology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 10.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Filipe Pereira da Silva, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Sami Pihlström Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Tuomas Vaura, s-posti: tuomas.vaura@helsinki.fi, puh. 040 560 3740

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tuomas Vaura
Tuomas Vaura
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme