Terhokodin vaikeuksien syyt selvitettävä huolellisesti – laadukkaan saattohoidon turvaaminen yhteinen tavoite

Tiedotteeseen liittyvät toimintaluvut löytyvät graafeina liitteestä.

Potilasta hoitava lääkäri tekee lähetteen

Potilas tarvitsee HUSista maksusitoumuksen Terhokodin vuodeosastolle vaativan erityistason saattohoitoon, jonka kriteerit ovat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suositusten mukaisia. Terhokodilla on myös avohoidon palveluita, joihin kunnat myöntävät maksusitoumukset. Muun saattohoidon pääkaupunkiseudun kunnat hoitavat omana toimintanaan.

Potilasta hoitava lääkäri päättää yhdessä potilaan kanssa, milloin lähete Terhokotiin tehdään. Lähetteen yhteydessä tehdään maksusitoumuspyyntö HUSin Palliatiiviseen keskukseen. Palliatiivisen keskuksen lääkäri käsittelee lähetteen ja maksusitoumuspyynnön viiveettä ja myönnetty maksusitoumus on voimassa myöntämisajankohdasta eteenpäin. Potilas siirtyy Terhokotiin kotoa tai hoitavasta yksiköstä ajankohtana, jonka hän tai hänen edustajansa sopii Terhokodin kanssa.

HUS alueen ympärivuorokautisen kotisairaalaverkoston laajentumisen myötä yhä useampi potilas voi halutessaan olla mahdollisimman pitkään kotona ja siirtyä saattohoitokotiin tai saattohoito-osastolle aiempaa myöhäisemmässä vaiheessa.

Terhokodin vuodeosastohoidon maksusitoumusten myöntäminen siirtyi kunnilta HUSin vastuulle kesken vuotta 2015. Terhokodin vuodeosastohoitoon HUSin maksusitoumuksella lähetettyjen potilaiden määrä on viimeisen neljän vuoden aikana vaihdellut 181:n ja 224:n välillä. Laskennallinen ennuste kuluvalle vuodelle toteutuneen käytön perusteella ennustaa lähetettyjen potilaiden määrässä lievää nousua. Vuonna 2018 HUSista lähetettyjen potilaiden määrä oli muita vuosia pienempi. ”Tähän vaikutti erityisesti 15-paikkaisen Villa Glimsin avautuminen Espoossa”, kertoo toimialajohtaja Johanna Mattson HUSin Syöpäkeskuksesta.

Vuodesta 2016 alkaen ja 18.9.2020 mennessä HUSin palliatiivisessa keskuksessa on hylätty yhteensä 27 maksusitoumusta. Samaan aikaan HUSista on myönnetty maksusitoumukset Terhokotiin lähes 1 000 potilaalle. ”Eniten, 12 kappaletta, maksusitoumuksia on hylätty sen vuoksi, että STM:n suosituksen mukaiset kriteerit eivät ole täyttyneet. Kuluvana vuonna on hylätty yksi maksusitoumus”, kertoo Mattson.

Hoitopäivien määrässä selkeä lasku koronavirusepidemian aikana

Myös hoitopäivien lukumäärä on ollut viime vuosina noususuuntainen lukuun ottamatta vuotta 2018. Hoitopäivien kokonaismäärä ja hoitopäivien määrä potilasta kohden on myös pysynyt vakaana lukuun ottamatta viime kevään koronavirusepidemian aikaa. ”Täysin selkeitä syitä tähän ei ole tiedossa. Epidemian aikana potilassiirtoja on saattanut hidastaa koronavirustestaus, sillä Terhokotiin siirron edellytyksenä on ollut oireisilla potilailla negatiivinen testitulos. Saattaa olla, että vierailurajoitukset ovat myös osaltaan lisänneet halukkuutta saada hoitoa kotona”, pohtii toimialajohtaja Johanna Mattson HUSin Syöpäkeskuksesta.

Lyhyiden eli 1–2 vuorokautta kestäneiden hoitojaksojen osuus on ollut kuluvana vuonna 14 % kaikista hoitojaksoista. Näistä potilaista 8 prosenttiyksikköä on siirtynyt Terhokotiin kotisaattohoidosta ja 6 prosenttiyksikköä muista hoitopaikoista. ”Tässä näkyy toimintaympäristön muutos. Laajentuneen ympäri vuorokauden toimivan kotisairaalaverkoston myötä yhä useampi potilas voi halutessaan olla mahdollisimman pitkään kotona”, sanoo Mattson.

Toimintaympäristön muutokset näkyvät pienen yksikön toiminnassa

Toimintalukujen valossa nyt syntynyt tilanne on toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta huolestuttava. Terhokoti on ilmoittanut käyttöasteidensa olleen 65 prosentin luokkaa viime aikoina ja Terho-säätiö on käyttänyt varojaan vajeen paikkaamiseen. ”Terhokodin talouden tervehdyttämisessä Terhokodin johdolla on keskeinen rooli. Toimintaympäristön muutoksesta ja HUS-alueen vaativan erityistason saattohoidon jatkosta keskustelemme yhdessä”, sanoo HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

”Lukujen tarkastelu osoittaa, että toimintaympäristön muutokset, kuten kotisaattohoidon lisääntyminen, kuntien saattohoitovuodeosastojen, kuten Villa Glimsin toiminnan käynnistyminen ja koronaepidemia vaikuttavat selkeästi Terhokodin kaltaisen pienen yksikön toimintaan tehden siitä haavoittuvan. Terhokodin tilanne oli haastava myös vuonna 2014 kun Helsingin kaupunki oli avannut saattohoitoyksikön Suursuon sairaalaan”, sanoo Mattson.

”Emme ole tässä asiassa vastakkain Terhokodin kanssa. Olemme HUSissa hyvin huolissamme Terhokodin tilanteesta, ja pidämme hyvin tärkeänä, että saattohoito toimii hyvin ja sitä kehitetään”, toteaa Tuominen.

HUS on asettanut selvityshenkilön tekemään selvityksen Uudenmaan saattohoidon tilanteesta ja keinoista, millä turvataan erityistason saattohoito. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä.