Helsingin yliopisto

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla

Jaa

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee 1800-luvun Kainuun yhteiskunnallista ja ekologista muutosta kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehyksessä. Tutkimuksen mukaan tervakapitalismin keskeinen valta-asetelma oli Oulun kauppahuoneiden ja Kainuun tervatalonpoikien välinen velkasuhde. Velkaannuttamisen seurauksena kainuulaisväestön aikaisemmin yhteismetsiin ja kaskiviljelyyn nojannut toimeentulo muuttui riippuvaiseksi tervanpoltosta, maailmanmarkkinahintojen vaihteluista ja velanmaksukyvystä.

- Sosiaalisesti ja ekologisesti vahingollista tervantuotantoa pyrittiin rajoittamaan isojaolla, joka ei tervanpolttoa juuri hillinnyt, mutta rajasi pääsyä metsien yhteisvaurauteen ja teki valtaosan väestöstä maattomaksi, kertoo FM Tero Toivanen Helsingin yliopistosta.   

Tervakapitalismin kainuulaisyhteisöjen elettyä ympäristöä haurastuttava vaikutus oli kohtalokkaimmillaan Kainuuseen pahasti iskeneinä 1860-luvun nälkävuosina, jolloin tervan hinta putosi pohjalukemiin ja viljan hinta kipusi ylös.

- Oulun kauppahuoneet puolestaan käyttivät tervatuloja parhaan taitonsa mukaan taloudellisen toimintakykynsä ja yhteiskunnallisen valtansa vahvistamiseen, Toivanen sanoo.

Rosvousta Kiveksen kylässä ei tuomittu suoraan paikallisten taholta

Väitöstyössä painotetaan, että historiallisen kapitalismin kehitystä ei luonnehdi maailmantalouden liikevoimien sanelema vääjäämättömyys, vaan historialle on ominaista useiden vaihtoehtoisten kehityspolkujen avaruus. Historiallisena ilmentymänä tällaisista poluista tutkimuksessa tarkastellaan pienen Kiveksen kylän rautaruukin romahtamisesta seurannutta sosiaalisen rosvouden ilmiötä.

- Tulkitsen kollektiivisen rosvouden tervakapitalismille vaihtoehtoisen eletyn ympäristön rakentamisen pyrkimykseksi, Toivanen muotoilee.

Tervatalouden kiihtymisen, isojaon ja toistuvien katovuosien kanssa yhtäaikaisesti vuosikymmenen ajan ilmennyt rosvous sai historiallisen niukoissa olosuhteissa vaihtoehtoisen elämäntavan piirteitä.

- Paikalliset ihmiset eivät näyttäisi yksiselitteisesti tuominneen rosvojen toimintaa, vaikka virkavalta heitä aktiivisesti jahtasikin. Ehkä tervakapitalismin valta-asetelmat ja isojaon tuottama eriarvoisuus miellettiin laajemminkin epäoikeudenmukaiseksi, ja rosvojen koettiin haastavan vallinnutta kehityspolkua.

Tutkimus puolustaa lukutapaa, jossa kapitalismin historia ymmärretään alueellisesti ja ajallisesti hajaantuneiden kehityskulkujen ja erilaisten yhteiskuntamuodostelmien vuorovaikutuksen tuloksena.

- Tällaisessa lähestymistavassa Kainuun kaltaiset historialliset periferiat ovat maailmanjärjestelmän kehkeytymisen aktiivisia osapuolia, ja niiden inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon haltuunotto on koko järjestelmän uusiintumisen keskeinen edellytys, Toivanen toteaa.

Talous-, sosiaali- ja ympäristöhistorian lähestymistapoja yhdistävän tutkimuksen kohteena on Kainuun sosioekologinen mullistus eli maailmantalouden pohjoisen rajaseudun pääelinkeinojen, yhteiskunnallisten suhteiden ja yhteisöjen luontokäsitysten kokonaismuutos. Kainuuta koskevien historiallisten tutkimuslöydöksien avulla tutkimus osallistuu uudella tavalla kapitalismin syntyä ja kehitystä koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

FM Tero Toivanen väittelee 16.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan - Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa" (A Northern Path to an Environmental History of Capitalism? Tar Capitalism, the Commons and Socio-Ecological Turmoil in Nineteenth-Century Kainuu). Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV (Unioninkatu 34, 4. kerros).

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Yrjö Haila Tampereen yliopistosta, ja kustoksena on professori Jari Eloranta.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 99/2018. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot:

Tero Toivanen
Puh. 044-5331750
tero.toivanen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme