Helsingin yliopisto

Terveellinen ruokavalio voi ehkäistä muistitoimintojen heikkenemistä

Jaa

Ruokavaliolla on tärkeä rooli muisti- ja ajattelutoimintojen ylläpitämisessä eri ikävaiheissa, vahvistaa tuore väitöstutkimus. Terveelliset elintavat ovat tärkeitä myös henkilöille, joilla todennäköisyys sairastua muistihäiriöihin on kohonnut.

Muisti- ja ajattelutoimintojen heikentyminen ja muistisairaudet ovat tyypin 2 diabetesta sairastavilla yleisempiä kuin muilla. Sekä diabeteksen syntyyn että muistitoimintojen heikentymiseen vaikuttavat samat taustatekijät, kuten lihavuus tai ruokavalion laatu. Ruokavaliomuutosten vaikutuksesta muistitoimintoihin ei kuitenkaan ole juurikaan ollut tutkimustietoa aiemmin.

ETM Jenni Lehtisalo tutki väitöstyössään, onko keski-iän elintapojen muutoksella sekä myöhemmän iän ruokavaliomuutoksilla vaikutusta muistitoimintojen heikentymiseen. Aineistona toimi kaksi tutkimusta, joissa henkilöt, joilla oli kohonnut sairastumisriski diabetekseen tai muistihäiriöihin, osallistuivat ravitsemusneuvontaa sisältävään elintapaohjelmaan.

Diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPS) osallistujat olivat keski-ikäisiä, ja heidät kutsuttiin muistitutkimukseen yhdeksän vuotta alkuperäisen elintapaneuvonnan jälkeen. Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimukseen (FINGER) kutsuttiin ikääntyneitä ja muistitoimintoja tutkittiin kaksivuotisen elintapaohjelman aikana.

– Tulokset osoittavat, että normaali glukoosiaineenvaihdunnan säätely, terveellinen ruokavalio ja pienempi painoindeksi keski-iässä voivat suojata myöhemmältä muistitoimintojen heikentymiseltä, Lehtisalo kertoo.

Diabeteksen kehittyminen ei vaikuttanut myöhempiin muistitoimintoihin. Sen sijaan painonlasku muistitutkimusta edeltävinä vuosina ennusti huonompaa suoriutumista muistitesteissä. Tätä selittää se, että alkavaan muistisairauteen voi liittyä painon putoaminen.                         

Myöhemmällä iällä annettava, ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalioneuvonta pitää yllä ruokavalion laatua ja voi siten ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä.

– Ikääntyneillä havaittiin, että terveellinen ruokavalio jo tutkimuksen alkaessa vaikutti muistitoimintojen muutokseen enemmän kuin ruokavalion muuttaminen kahden vuoden tutkimusaikana, mikä korostaa pitkän aikavälin ruokavalintojen tärkeyttä aivoterveydelle, Lehtisalo toteaa.

– Myöhemminkin tehdyt ruokavaliomuutokset heijastuivat kuitenkin toiminnanohjauksen muutoksiin, joten myös korkeammalla iällä tehdyt muutokset voivat ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikentymistä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusaineistoja. Tutkimus tehtiin THL:n ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

ETM Jenni Lehtisalo väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diet, diabetes, and prevention of cognitive decline - Focus on lifestyle intervention". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorio XII.Vastaväittäjänä on Associate Professor Nikolaos Scarmeas, National and Kapodistrian University of Athens, Medical School; Columbia University, ja kustoksena on professori Ossi Rahkonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/255275

Väittelijän yhteystiedot:

Puh.029 524 8573 
Sähköposti: jenni.lehtisalo@thl.fi

*************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme