Tampereen yliopisto

Tervetuloa kuulemaan, kuinka luonnosta saa virtaa!

Jaa

KELAn rahoittaman Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilailla -tutkimushankkeen keskeiset tulokset esitellään hankkeen päätösseminaarissa perjantaina 17.12. Tampereella.

Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall

Tampereen yliopiston järjestämässä tilaisuudessa tutustutaan Luonnosta Virtaa (LuoVi) -kuntoutusmenetelmiin myös käytännössä Pyynikin metsässä.

Koronarajoitusten takia seminaariin ei voi enää ilmoittautua paikan päälle, mutta luento-osuutta klo 15.30 alkaen voi seurata Teams-etäyhteydellä. Etäyhteyslinkin saa ilmoittautumalla sähköpostitse tutkijatohtori Kirsi Saloselle, kirsi.salonen@tuni.fi

Ohjelma:

Klo 15.30–17.30 Hankkeen tulokset
Alkusanat, professori Kalevi Korpela.

1) Toimiko LuoVi-Interventio? Satunnaistetun interventiokoeasetelman tulokset, vanhempi tutkija Katriina Hyvönen

2) Kenelle LuoVi toimii? Depressio- ja elpymisprofiilitulokset, väitöskirjatutkija Jane-Veera Paakkolanvaara

3) Miltä LuoVi tuntui? Osallistujien palaute interventiosta, tutkijatohtori Kirsi Salonen

Tilaisuudessa esiintyvät:

Kalevi Korpela, PsT, psykologian professori, johtaa Tampereen yliopistossa EnviWell-tutkimusryhmää, joka tutkii luontoympäristöjen hyvinvointivaikutuksia. Jäsenenä kansainvälisissä organisaatioissa the International Association for Nature and Forest Welfare (NaFoW) ja the International Society of Nature and Forest Medicine (INFOM).

Katriina Hyvönen, PsT, dosentti, psykoterapian erikoispsykologi, työskentelee vanhempana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa. Keskeisinä tutkimuskohteina psykologisten interventioiden käyttökelpoisuus ja tuloksellisuus työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.

Kirsi Salonen, PsT, psykoterapeutti, työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Osaamisalueet keskittyvät luontointerventioihin ja koettuihin hyvinvointivaikutuksiin luonnossa. Green Care Finland ry:n hallituksen asiantuntijajäsen ja laatulautakunnan puheenjohtaja.

Jane-Veera Paakkolanvaara, PsM, väitöstutkija, työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa. Psykologiliiton Eko- ja ympäristöpsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja sekä Green Care Finland ry:n hallituksen ja laatulautakunnan jäsen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Kalevi Korpela
kalevi.korpela@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall
Kuva: Jonne Renvall
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla25.1.2022 10:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet ja kokeellisesti validoineet olemassa olevia lääkkeitä, jotka estävät SARS-CoV-2-viruksen tartunnan niin villin tyypin kuin Delta-muunnoksen osalta. Integroimalla useita bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapoja he pystyivät nopeasti seulomaan suuren määrän yhdisteitä ja priorisoimaan lupaavia lääkeaihioita COVID-19:n hoitoon.

Väitös: Analytiikalla voidaan tehostaa toimintaa ja kilpailukykyä sekä luoda digitaalista liiketoimintaa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä19.1.2022 10:07:13 EET | Tiedote

Data ja liiketoiminta-analytiikka ovat avainasemassa digitalisaation hyödyntämisessä ja muodostavat kilpailuetua monissa yrityksissä eri toimialoilla, myös yksityisellä sosiaali- ja terveyssektorilla. Toiminnan tehostaminen, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uudet liiketoiminta-avaukset luovat yrityksille arvoa. Kauppatieteiden maisteri Milla Ratia tutkii väitöskirjassaan analytiikan arvonluontia.

Väitös: Johtajien kognitiot määräävät tahdin yritysten kansainvälistymisprosesseissa18.1.2022 09:32:27 EET | Tiedote

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, käännämme yllättävän harvoin huomiomme siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset muodostuvat. KTM Aleksi Niittymies pyrkii väitöskirjassaan avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka johtajien kognitiot vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, joiden avulla yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perusteita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin.

Väitös: Psykiatrian on palattava juurilleen – ihminen kiinnostuksen kohteeksi oireiden sijaan17.1.2022 10:34:21 EET | Tiedote

Psykiatriset erikoisalat eivät houkuttele tällä hetkellä nuoria lääkäreitä. Toisin oli muutama vuosikymmen sitten. Nykypsykiatria pyrkii arvostetuksi osaksi lääketiedettä korostamalla oirekeskeistä diagnostiikkaa ja näyttöön perustuvia vuokaavioita hoidon kulusta. On epäilty, että kärsivä ihminen yksilöllisine tarpeineen on unohtumassa ja jää näkemättä muuna kuin oirekimppuna. Psykiatria loittonee ihmistieteisiin nojaavasta perustastaan. LL Enikö Éva Savander tutki väitöstyössään, olisiko paluu potilaskeskeiseen ongelmien ja hoidon tarpeen arviointiin julkisen terveydenhuollon psykiatrisessa avohoidossa vielä mahdollista.

Väitös: Uudet anturit tekevät pehmoroboteista älykkäämpiä17.1.2022 10:01:28 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Anastasia Koivikko tutki väitöskirjassaan uusia pehmorobottien antureiden ja tarttujien valmistusmenetelmiä. Robotteja, jotka on valmistettu pehmeistä materiaaleista, kutsutaan pehmoroboteiksi. Niiden pehmeys tekee niiden käytöstä turvallisempaa ihmisten lähellä, sillä ne eivät vahingoita, vaikka törmäisivät ihmiseen. Näihin robotteihin tarvittavien osien, kuten antureiden, tulee olla myös pehmeitä, jotta robotin pehmeys ei kärsisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme