Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Terveydenhuollon ammattilaiset varoittavat epätasa-arvosta

Jaa
Paikallisten päättäjien täytyy voida vaikuttaa siihen, miten kansallisia resursseja ohjataan heidän alueensa sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteavat tutkijat tuoreessa politiikkasuosituksessa.

Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, etteivät heidän mahdollisuutensa tarjota palveluita kaikilta osin täytä terveydenhuollolle asetettuja tavoitteita. Joka toisen työpaikalla oli säännöstelty tarjottavia palveluita, joka viidennen työpaikalla oli valikoitu autettavia henkilöitä ja joka kuudennen työpaikalla osa potilaista oli jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Kyselytutkimukseen vastanneista terveydenhuollon ammattilaisista joka kolmas oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan sekä tarjottaviin tutkimuksiin että tarjottuihin hoitoihin, ja lähes puolet terveydenhuollon ammattilaisista oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan hoidon tuloksiin.

Huolestuttavaa on, että ongelma korostui perusterveydenhuollossa. Terveyskeskukset ovat terveydenhuollon eturintama, jonka oletetaan olevan samanarvoinen kaikille. Tutkijat pohtivat, edistääkö resurssipula niin sanottua piilopriorisointia.

Tehostamalla toimintaa esimerkiksi paremmalla teknologialla säästetään kustannuksissa, ja säästö voidaan käyttää laadun parantamiseen tai eriarvoisuuden vähentämiseen. Tehostamisessa piilee kuitenkin myös vaara: muuttuneet toimintatavat saattavat tahtomattaan sysätä kokonaan uusia ihmisryhmiä kohti eriarvoisuutta.

Terveydenhuollon ammattilaiset toivovat, että kun alueellisia uudistuksia taas aletaan suunnitella, painotettaisiin oikean tiedon kokoamista ja jakamista ja avoimuutta, ja sekä henkilöstöä että potilaita kuultaisiin.

Suositus perustuu sosiaali-, terveys- ja tukipalveluhenkilökunnalle tehtyyn kyselytutkimukseen.   Kyselyyn vastasi 2736 sote-alan ammattilaista. Terveydenhuollon vastaajista 59 % työskenteli erikoissairaanhoidossa ja 41 % perusterveydenhuollossa. Vastaajissa oli mukana esimiehiä, lääkäreitä, erityistyöntekijöitä (esim. terapeutit ja sosiaalityöntekijät), hoitajia ja hallinnon työntekijöitä.

Kyselytutkimuksen toteuttivat Etlan tutkijat Martti Kulvik ja Tarmo Valkonen sekä Sirpa Maijanen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROMEQ-hankekokonaisuutta, joka etsii vaikuttavia keinoja eriarvon vähentämiseen ja tuottaa päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä mekanismeista.

Politiikkasuosituksen tekstin ja tutkijan haastattelun löydät PROMEQ-verkkosivuilta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.

Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.

Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote

Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye