Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Terveydenhuollon ammattilaiset varoittavat epätasa-arvosta

Jaa

Paikallisten päättäjien täytyy voida vaikuttaa siihen, miten kansallisia resursseja ohjataan heidän alueensa sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteavat tutkijat tuoreessa politiikkasuosituksessa.

Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat, etteivät heidän mahdollisuutensa tarjota palveluita kaikilta osin täytä terveydenhuollolle asetettuja tavoitteita. Joka toisen työpaikalla oli säännöstelty tarjottavia palveluita, joka viidennen työpaikalla oli valikoitu autettavia henkilöitä ja joka kuudennen työpaikalla osa potilaista oli jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa.

Kyselytutkimukseen vastanneista terveydenhuollon ammattilaisista joka kolmas oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan sekä tarjottaviin tutkimuksiin että tarjottuihin hoitoihin, ja lähes puolet terveydenhuollon ammattilaisista oli huomannut sosioekonomisten erojen vaikuttavan hoidon tuloksiin.

Huolestuttavaa on, että ongelma korostui perusterveydenhuollossa. Terveyskeskukset ovat terveydenhuollon eturintama, jonka oletetaan olevan samanarvoinen kaikille. Tutkijat pohtivat, edistääkö resurssipula niin sanottua piilopriorisointia.

Tehostamalla toimintaa esimerkiksi paremmalla teknologialla säästetään kustannuksissa, ja säästö voidaan käyttää laadun parantamiseen tai eriarvoisuuden vähentämiseen. Tehostamisessa piilee kuitenkin myös vaara: muuttuneet toimintatavat saattavat tahtomattaan sysätä kokonaan uusia ihmisryhmiä kohti eriarvoisuutta.

Terveydenhuollon ammattilaiset toivovat, että kun alueellisia uudistuksia taas aletaan suunnitella, painotettaisiin oikean tiedon kokoamista ja jakamista ja avoimuutta, ja sekä henkilöstöä että potilaita kuultaisiin.

Suositus perustuu sosiaali-, terveys- ja tukipalveluhenkilökunnalle tehtyyn kyselytutkimukseen.   Kyselyyn vastasi 2736 sote-alan ammattilaista. Terveydenhuollon vastaajista 59 % työskenteli erikoissairaanhoidossa ja 41 % perusterveydenhuollossa. Vastaajissa oli mukana esimiehiä, lääkäreitä, erityistyöntekijöitä (esim. terapeutit ja sosiaalityöntekijät), hoitajia ja hallinnon työntekijöitä.

Kyselytutkimuksen toteuttivat Etlan tutkijat Martti Kulvik ja Tarmo Valkonen sekä Sirpa Maijanen. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROMEQ-hankekokonaisuutta, joka etsii vaikuttavia keinoja eriarvon vähentämiseen ja tuottaa päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisistä mekanismeista.

Politiikkasuosituksen tekstin ja tutkijan haastattelun löydät PROMEQ-verkkosivuilta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

FIIA ja ETLA selvittivät: EU:n pakotepolitiikkaa terävöitettävä, vaikutukset Suomeen olleet kuitenkin suhteellisen vähäisiä27.5.2020 13:02:52 EESTTiedote

Pakotteiden asettaminen on yksi unionin kovimmista keinoista puuttua kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin uhkiin. EU:n on tehostettava pakotepolitiikkaansa, jotta se säilyy tuloksellisena ulko- ja turvallisuuspoliittisena työkaluna kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa, todetaan tänään julkaistussa EU:n pakotepolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomeen tarkastelevassa raportissa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet yhdessä Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus25.5.2020 10:00:00 EESTTiedote

Etlan tänään julkaistun talousennusteen mukaan Suomen bkt supistuu tänä vuonna 8 prosenttia, mutta kääntyy ensi vuonna 4 prosentin kasvuun. Koko teollisuuden arvonlisäyksen arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin 9 prosenttia ja palvelualojen liki 7 prosenttia. Autojen ja muun kulkuneuvoteollisuuden vienti supistuu tänä vuonna peräti 25 prosenttia, mutta nousee jälleen ensi vuonna noin 30 prosenttia. Poikkeuksellisen kovaa koronakriisi iskee Suomessa palvelualoihin. Eniten kärsii majoitus- ja ravitsemistoiminta, jonka arvonlisäys alenee ennusteen mukaan tänä vuonna lähes 30 prosenttia.

Etlan lausunto: poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy20.5.2020 13:30:29 EESTTiedote

Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy, arvioi Etla lausunnossaan hallitusohjelman poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta. Taloustilanne on poikkeuksellinen, vaikka talous supistuisi vain viisi prosenttia. On mahdollista, että Suomen talous supistuu tänä vuonna enemmän kuin v. 2009 finanssikriisissä, jolloin talous supistui yli kahdeksan prosenttia. Tällöin koronaromahdus olisi Suomen taloushistorian toiseksi pahin koko tilastohistoriassa eli lähes 160 vuoteen. Poikkeuksellisten olojen määritelmä täyttyy kiistattomasti myös työmarkkinoiden näkökulmasta sulkutoimien vaikutuksesta.

Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti18.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Suomen palveluviennin kasvuvauhti on näin ollen ollut sama tai jopa nopeampi kuin Ruotsissa ja Saksassa. Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun. Vaikka julkisella viennin edistämisellä ja rahoituksella on todettu olevan positiivinen vaikutus vientiin, ei yhteyttä Business Finlandin vaikuttavuudesta yritysten palveluvientiin löydetty. Tätä selittää osin palveluviennin tutkimukseen liittyvä epävarmuus.

Taloustutkimuslaitokset: Koronaviruksesta toipuminen vaatii Euroopan yhteisen pelastus- ja elvytysohjelman29.4.2020 12:17:53 EESTTiedote

Viisi eurooppalaista taloustutkimuslaitosta vaatii yhteiseurooppalaista pelastus- ja elvytysohjelmaa koronaviruspandemian torjumiseksi ja talouden viemiseksi kohti ympäristöystävällisempää talouskasvua. Tutkimuslaitokset korostavat huhtikuussa julkaistussa yhteisessä muistiossa, että EU:n sisärajat tulisi saada nopeasti auki, jotta teollisuuden arvoketjut eivät vahingoitu pysyvästi. Tutkimuslaitosten arviot pandemian ja sen torjuntatoimien vaikutuksista eri maiden talouksiin vaihtelevat: positiivisimmassa skenaariossa Saksan BKT tippuisi -5 prosenttia ja negatiivisimmassa Italian BKT laskisi -12 prosenttia. Suomesta yhteismuistion laadintaan osallistui Etla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme