VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Terveyskeskusten tulisi parantaa paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamista ja hoidon suunnitelmallisuutta

Jaa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti kustannusvaikuttavuuden edellytyksiä paljon perusterveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidossa. Tarkastuksessa havaittiin puutteita asiakkaiden tunnistamisessa, hoidon koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa. Terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Yhtenäinen kriteeristö edistäisi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamista, ja asiakkaan kanssa laadittu hoitosuunnitelma on hyvä väline hoidon seurantaan. Kunnat ja valtio käyttivät vuonna 2014 yli 2,8 miljardia euroa perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.

Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastuksessa havaittiin, että alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Tunnistamista tehdään ilman yhtenäisiä kriteerejä. Kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen tunnistamisessa vaihtelee. Terveyskeskuksissa on kuitenkin tiedostettu tarve paljon palveluita käyttävien parempaan huomiointiin ja heille ollaan kehittämässä kohdennettuja palveluja.

Vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma ja asiakastieto välittyy paikoin huonosti palveluntuottajien välillä. Asiakasvastaavan avulla tapahtuva yksilöllinen hoidon koordinointi ottaisi asiakkaan tarpeet paremmin huomioon. Asiakkaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia.

Kunnat ja valtio käyttävät merkittävästi resursseja paljon palveluja käyttävien asiakkaidensa perusterveydenhuoltoon, mutta asiakkaiden kokonaismäärästä on puutteellisesti tietoa. Taloudellisia resursseja tulisi suunnata ehkäisevien palveluiden tarjontaan. Valtiontaloudellinen merkitys on huomattava: jos asiakkaita tai heidän palvelutarpeitaan ei tunnisteta ajoissa, tämä voi johtaa laajempien ja kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannusten kasvuun.

Pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tietojen vaihtoa eri palveluntarjoajien välillä tulisi parantaa. Tätä edistäisi potilastietojärjestelmien integraatio ja asiakastietojen hyödyntäminen asiakkaiden tunnistamisessa ja hoitoketjun suunnittelussa. Asiakkaiden palvelujen käytöstä ja sen kustannuksista tulisi kerätä systemaattisesti tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmistä ja tätä tietoa tulisi hyödyntää tehokkaasti palvelujärjestelmän hallinnassa ja kehittämisessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi laatia asiakkaiden tunnistamiseen yhtenäinen kriteeristö. Keskeistä on tunnistaa asiakkaan tarpeet, seurata palvelujen käyttöä ja kohdella asiakkaita yhdenvertaisesti. Terveyskeskusten tulisi suunnitella yksilöllinen hoito hoitosuunnitelman avulla yhdessä asiakkaan kanssa sekä hyödyntää suunnitelmaa paremmin myös hoidon toteutuksessa ja seurannassa.

Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa
(tarkastuskertomus 11/2017) 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nina Martikka
johtava tuloksellisuustarkastaja
p. 09 432 5734
nina.martikka@vtv.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

De flesta fullmäktigeledamöter och ersättare som valts vid kommunalvalet lämnade in redovisningarna av valfinansieringen inom utsatt tid4.12.2017 12:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) har publicerat en berättelse till riksdagen om tillsynen över valfinansieringen vid kommunalvalet 2017. Skyldigheten att redovisa valfinansieringen gäller alla invalda fullmäktigeledamöter och ersättare. Antalet redovisningsskyldiga vid kommunalvalet var 17 532 och de flesta av dessa lämnade in redovisningen inom utsatt tid. VTV uppmanade 1 639 redovisningsskyldiga att lämna in en redovisning av valfinansieringen, och för tillfället finns det åtta personer som inte har lämnat in redovisningen. Redovisningarna av valfinansieringen finns i tjänsten www.vaalirahoitusvalvonta.fi.

Suurin osa kuntavaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valituista toimitti vaalirahoitusilmoituksensa määräajan puitteissa4.12.2017 12:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut eduskuntakertomuksen vuoden 2017 kuntavaalien vaalirahoituksen valvonnasta. Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus koskee valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittuja. Ilmoitusvelvollisia oli kuntavaaleissa 17 532 henkilöä, joista valtaosa toimitti ilmoituksen määräaikaan mennessä. 1 639 ilmoitusvelvollista sai VTV:ltä kehotuksen vaalirahoitusilmoituksen toimittamisesta ja tällä hetkellä ilmoitus puuttuu vielä kahdeksalta henkilöltä. Vaalirahoitusilmoitukset ovat luettavissa www.vaalirahoitusvalvonta.fi-palvelussa.

Revisionsorgan i EU-länder bedömde finanspolitiska EU-, IMF- och OECD-rekommendationer7.11.2017 07:01Tiedote

Statens revisionsverk (VTV) medverkade i en parallell revision av sex EU-länders finanspolitik utifrån internationella organisationers finanspolitiska rekommendationer och medlemsländernas åtgärder för att minska de finanspolitiska riskerna. Utöver Finland deltog Nederländerna, Lettland, Portugal, Sverige och Slovakien i revisionen. Enligt resultaten från den parallella revisionen har EU, OECD och IMF gett liknande finanspolitiska rekommendationer till respektive land. Vad gäller Finland har dessutom en avsevärd del av rekommendationerna upprepats år efter år.

EU-maiden tarkastusvirastot arvioivat EU:n, IMF:n ja OECD:n talouspoliittisia suosituksia7.11.2017 07:00Tiedote

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) oli mukana kuuden EU-maan finanssipolitiikan rinnakkaistarkastuksessa, jossa tarkasteltiin kansainvälisten organisaatioiden talouspoliittisia suosituksia ja jäsenmaiden toteuttamia toimia julkisen talouden riskien pienentämiseksi. Tarkastuksessa olivat mukana Suomen lisäksi Hollanti, Latvia, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Rinnakkaistarkastuksen tulosten mukaan EU:n, OECD:n ja IMF:n talouspoliittiset suositukset ovat kunkin maan kohdalla olleet samansuuntaisia. Suomelle annetuissa suosituksissa on lisäksi ollut huomattavasti toistoa vuodesta toiseen.

De offentliga finanserna stärks inte enligt regeringens mål för den finansiella ställningen3.11.2017 07:01Tiedote

Enligt VTV:s bedömning förbättras den offentliga sektorns finansiella ställning inte i takt med regeringens mål för mandatperioden trots att ekonomin går bättre. När man eliminerar det förbättrade konjunkturlägets effekt på finanserna och utgår från finansministeriets prognos visar beräkningarna att det strukturella saldot för den offentliga sektorn försämras åren 2017 och 2018. Det strukturella saldot beräknas bli -1,3 procent i förhållande till bruttonationalprodukten år 2018 och hamnar då cirka 0,8 procentenheter från det medelfristiga målet (MTO). Trots att de offentliga finanserna stärks i år när ekonomin går bättre kommer inte heller det nominella balansmålet att uppnås under denna mandatperiod. Detta beror på att statsfinanserna stärks långsammare än planerat.

Julkisen talouden rahoitusasema ei vahvistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti3.11.2017 07:00Tiedote

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei tule parantuneesta taloustilanteesta huolimatta kohentumaan hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Julkisyhteisöjen rakenteellinen jäämä, josta on poistettu suhdannetilanteen kohentumisen vaikutus rahoitusasemaan, heikkenee valtiovarainministeriön ennusteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuosina 2017 ja 2018. Rakenteellinen jäämä on noin -1,3 prosenttia vuonna 2018, jääden noin 0,8 prosenttiyksikön päähän sille asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta (MTO). Vaikka parantunut taloustilanne on vahvistanut julkista taloutta vuonna 2017, ei myöskään julkisen talouden nimellistä tasapainotavoitetta tulla saavuttamaan tällä vaalikaudella. Tämä johtuu valtiontalouden rahoitusaseman tavoiteltua hitaammasta vahvistumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme