Thaimaan on lopetettava turvaa hakevien laittomat palautukset
Thaimaan hallitus on jo vuosien ajan rikkonut kansainvälistä oikeutta palauttamalla pakolaisveneitä ilman, että ihmisille on annettu mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Niin sanotuilla push back -toimillaan Thaimaa on loukannut ehdotonta palautuskieltoa.
Ehdoton palautuskielto tarkoittaa sitä, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa tämä voi joutua vainon tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Thaimaan laivasto on aikaisemmin lähettänyt muun muassa Myanmarista paenneiden rohingyojen veneitä takaisin merelle.
Rohingyoja jätetty merihätään
Rohingyat yrittivät paeta väkivaltaa Thaimaahan meriteitse jo vuonna 2015. Tuolloin Thaimaan laivasto käännytti lukuisia veneitä takaisin merelle. YK:n pakolaisjärjestön mukaan ainakin 370 ihmistä kuoli.
Kuluneen kuukauden aikana yli 480 000 rohingyaa on paennut Myanmarin armeijan väkivaltaa. Thaimaan hallitus ja viranomaiset ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja rohingyojen tilanteesta. Kuukausi sitten Thaimaan pääministeri Prayut Chan-ocha sanoi, että maan viranomaiset ovat valmiina vastaanottamaan rohingya-pakolaisia. Thaimaan laivasto on sittemmin uhannut käännyttää maan aluevesille saapuvat veneet.
“Sadat tuhannet rohingyat pakenevat etnistä puhdistusta. Thaimaan viranomaisten täytyy tehdä inhimillistä pakolaispolitiikka ja näyttää esimerkkiä muille alueen valtioille”, sanoo Audrey Gaughran, Amnestyn globaalin ihmisoikeustyön johtaja.
”Thaimaan hallitus ei saa palauttaa käsittämättömiä hirmutekoja pakenevia ihmisiä, vaan sen täytyy taata turvallisia reittejä ja oikeudenmukainen menettely kansainvälistä suojelua hakeville.”
Thaimaan pakolaispolitiikka loukkaa kansainvälistä oikeutta
Veneiden pysäyttämisen lisäksi Thaimaa on rikkonut palautuskiellon periaatetta palauttamalla pakolaisia ja turvapaikanhakijoita maihin, joissa he ovat joutuneet vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Amnestyn tutkijat ovat seuranneet yli sataa Thaimaasta muun muassa Kiinaan, Bahrainiin ja Turkkiin palautettua ihmistä. Monia heistä on palautuksen jälkeen esimerkiksi kidutettu tai pidätetty mielivaltaisesti.
Merkittävät puutteet Thaimaan lainsäädännössä ovat jättäneet maassa oleskelevat turvapaikanhakijat epävarmaan ja haavoittuvaan asemaan. Thaimaa ei ole allekirjoittanut YK:n pakolaissopimusta, eikä sillä ole kattavaa kotimaista pakolaislainsäädäntöä tai virallista turvapaikanhakuprosessia. Turvapaikanhakijoita pidätetään mielivaltaisesti, eikä heillä ole mahdollisuuksia toimeentuloon, terveydenhuoltoon tai aina edes ruokaan.
Thaimaan sotilashallitus on hiljattain sitoutunut parantamaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saamaa kohtelua ja tunnustanut palautuskiellon periaatteen. Audrey Gaughranin mukaan tämä ei kuitenkaan ole johtanut lakimuutoksiin tai haitallisten käytäntöjen uudistamiseen.
”Hallituksen on siirryttävä sanoista tekoihin. Viranomaisten täytyy varmistaa, että pakolaisten oikeudet taataan Thaimaan lainsäädännössä.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 44 756 9109
milja.komulainen@amnesty.fi
Kaisa Väkiparta
Pakolaisasiantuntija
Amnesty International, Suomen osasto
+358 40 833 1532
kaisa.vakiparta@amnesty.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.