THL: Alkon yksinoikeusjärjestelmä vähentää alkoholihaittoja ja siksi siitä kannattaa pitää kiinni
”Nykyinen yksinoikeusjärjestelmä on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta vastuullisin tapa myydä alkoholia”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
THL:n tänään julkaisemien tutkimusten ja katsausten perusteella vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä rajoittaa tehokkaasti alkoholin saatavuutta eli myyntipaikkojen lukumäärää sekä hillitsee hintakilpailua, markkinointia ja muuta myynninedistämistä ja vähentää tätä kautta alkoholinkäyttöä ja haittoja.
Alkoholin saatavuuden lisääntyminen ja kokonaiskulutuksen kasvu lisäävät alkoholin ongelmakäyttäjien osuutta ja alkoholihaittoja koko väestössä. Sen vuoksi Alkon yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen edistää sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
”Alkoholi ei ole tavanomainen kulutushyödyke vaan aiheuttaa mittavia haittoja. Esimerkiksi vuonna 2020 alkoholin aiheuttamia kuolemia kirjattiin Suomessa 2 209 ja erilaisia muita haittoja on moninkertaisesti. Niinpä Alkokaan ei ole tavallinen myymäläketju vaan tehokas työkalu alkoholihaittojen vähentämiseen”, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.
Professori Tim Stockwellin johtaman kansainvälisen tutkijaryhmän laskelmien perusteella alkoholinkulutus lisääntyisi Suomessa yhdeksällä prosentilla ja alkoholikuolleisuus 14 prosentilla, jos yksinoikeusjärjestelmästä luovuttaisiin.
Vuoden 2018 alkoholilaki lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolme prosenttia
Vuoden 2018 alkoholilaki vapautti mietojen, alle 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin Alkoista elintarvikeliikkeisiin.
THL on arvioinut lakimuutoksen itsenäistä vaikutusta tilastoituun alkoholin kulutukseen käyttämällä aikasarjamallia, jossa huomioitiin muiden tekijöiden vaikutukset alkoholin kulutukseen eli alkoholiveron, alkoholin matkustajatuonnin, talouden, lämpimän kesän ja veronmuutosta edeltävän varastoinnin aiheuttamat muutokset.
Tutkimusjakson (2000–2021) kattavan aikasarjamallin mukaan vuoden 2018 alkoholilaki lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolme prosenttia.
Viinien myynti ruokakaupoissa romuttaisi myös väkevien myynnin yksinoikeusjärjestelmän
Viinien eli käytännössä kaikkien alle 15-prosenttisten alkoholijuomien myynnin salliminen elintarvikeliikkeissä veisi pohjan myös väkevät juomat kattavalta yksinoikeusjärjestelmältä.
Viinien ja viinin vahvuisten juomasekoitusten myynti kaupoissa veisi huomattavan osan Alkon myynnistä. Tämän seurauksena maantieteellisesti kattavaa, laajan valikoiman tarjoavaa palvelevien erikoismyymälöiden verkostoa ei olisi mahdollista ylläpitää. Samalla yksinoikeusjärjestelemä menettäisi merkityksensä alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä.
Vuoden 2018 alkoholilaki avasi kolme prosenttia Alkon myynnistä kilpailulle. Jos alle 15-prosenttisten juomien myynti sallittaisiin elintarvikeliikkeissä, jopa 75 prosenttia Alkon myynnistä avautuisi kilpailulle. Vuonna 2020 Alkon myynnistä viinejä oli 45 prosenttia ja usein laimennettuina juotavia väkeviä juomia 30 prosenttia.
”Tällainen muutos olisi mittakaavaltaan aivan eri luokkaa kuin vuoden 2018 alkoholilain muutos. ’Viinit ruokakaupassa’ lakkauttaisi lopulta Alkon sellaisena kuin sen nykyisin tunnemme”, Mäkelä sanoo.
Yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myyntipaikkojen määrä 12-kertaistuisi, jos nykyiset miedompien alkoholijuomien vähittäismyyjät saisivat oikeuden myydä myös vahvempia alkoholijuomia.
Alkon yksinoikeusjärjestelmä jakaa väestön mielipiteitä
Tuoreessa THL:n mielipidetutkimuksessa vastaajista 54 prosenttia oli sitä mieltä, että viinejä pitäisi saada ostaa ruokakaupoista. Väkeviä juomia niihin haluavien osuus oli 14 prosenttia.
”Väestön mielipiteet eivät kuitenkaan ole näin yksioikoisia. Jos viinien mukana ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia, vain 29 prosenttia haluaisi viinit päivittäistavarakauppoihin”, sanoo johtava asiantuntija Thomas Karlsson THL:stä.
Kyselyn perusteella kaiken kaikkiaan suomalaisten niukka enemmistö eli 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla ja tiukempaa politiikkaa haluaa kahdeksan prosenttia. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannattaa 29 prosenttia suomalaisista.
THL:n uudet tutkimusjulkaisut ja tilastoraportti
Mäkelä, P, Warpenius K & Karlsson T 2022. Alkon yksinoikeusjärjestelmä on tehokas keino ehkäistä alkoholihaittoja. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 17/2022.
Mäkelä, P & Norström, T 2022. Miten vuoden 2018 alkoholilaki vaikutti alkoholin tilastoituun kulutukseen Suomessa? Aikasarjamallinnuksen tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 18/2022.
Karlsson, T 2022. Alkoholipoliittiset mielipiteet 2022. THL, Tilastoraportti 8/2022.
Lisätietoa
Mäkelä P, Karlsson T (2019) Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? Katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 2019 (5-6):618-628. e-julkaisu 17.5.2019.
Stockwell, T., Sherk, A., Sorge, J., Norström, T., Angus, C., Chikritzhs, T., Churchill, S., Holmes, J., Meier, P., Naimi, T., Ramstedt, M., Simpura, J. (2019) Finnish alcohol policy at the crossroads: The health, safety and economic consequences of alternative systems to manage the retail sale of alcohol. Canadian Institute for Substance Use Re-search, University of Victoria, BC, Canada.
THL on koonnut yhteen asiantuntijoiden vastauksia suomalaisten juomiskulttuuria, alkoholia ja terveyttä sekä alkoholipolitiikkaa koskeviin kysymyksiin:
Usein kysytyt alkoholista
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
Thomas Karlsson
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7021
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@thl.fi
Alkolla on laissa säädetty erityistehtävä vähentää alkoholihaittoja. Sen vuoksi Alkon omistajaohjauksesta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö on pitänyt tärkeänä, että yhtiön hallituksessa on kansanterveyden suojeluun liittyvää korkeatasoista osaamista. Ministeriö on tämän vuoksi nimittänyt yhtiön hallitukseen muun muassa THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan.
Lisätietoa aiheesta THL:n verkkopalvelussa.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
THL viikolla 16/202411.4.2024 15:58:42 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 11.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormituksessa on huomattavaa vaihtelua alueiden välillä – esihenkilöt huolissaan henkilöstön jaksamisesta11.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja alueiden välillä. Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan, Helsingin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyyn vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme