THL arvioi: Koronarokotusten tehosteannoskierrokselle ei ole tarvetta keväällä – rokotusten tuoma suoja vakavaa tautia vastaan on väestössä hyvä
Epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole toistaiseksi odotettavissa viime vuoden kaltaisia epidemia-aaltoja. Potilasmäärät ovat laskeneet huomattavasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.
”Seuraamme epidemiatilannetta, eri ikä- ja riskiryhmien sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia kuitenkin jatkuvasti”, korostaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL suositteli syyskuussa kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville syystalven tehosteannosta.
”Tehosteannoksen ottaneilla on tuore immuunisuoja, joten kevään uusi tehosteannos ei antaisi heille merkittävää lisähyötyä vakavan koronataudin ehkäisyssä”, Nohynek sanoo.
Varianttiräätälöityjä syystalven tehosteannoksia oli annettu Suomessa 23.2.2023 mennessä yli 860 000. Suositus koskee kaikkiaan noin kahta miljoonaa ihmistä. Varianttitehosteannoksen voi yhä hakea omalta hyvinvointialueelta.
Terveillä alle 65-vuotiailla suositellut kolme rokoteannosta tai kaksi annosta ja sairastettu koronatauti antavat erittäin hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Suoja ei ole 14 kuukauden seuranta-aikana juuri laskenut, eikä ole odotettavissa, että suoja oleellisesti laskisi tässä ikäryhmässä.
”Koronarokotteiden tuoma suoja omikrontartuntoja vastaan on sen sijaan vähäinen ja lyhytaikainen”, Nohynek sanoo.
Jos omia suositeltuja koronarokoteannoksia ei ole vielä ottanut, ne voi edelleen ottaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksia voi saada.
Voimakkaasti immuunipuutteisille tehosteannoksia yksilöllisen riskinarvion perusteella
THL suosittelee, että maaliskuun 2023 alusta alkaen koronarokotusten tehosteannoksia annetaan hoitavan lääkärin yksilöllisen riskinarvion perusteella voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Samalla on hyvä tehdä arvio koronalääkityksen tarpeesta tartuntatilanteessa, koska voimakkaasti immuunipuutteisilla ei aina muodostu vastetta rokotteelle tai vaste jää heikoksi.
Voimakkaasti immuunipuutteiset eivät saa rokotteista yhtä hyvää suojaa koronatautia vastaan kuin terveet. Voimakkaasti immuunipuutteisia ovat esimerkiksi henkilöt, joille on tehty elinsiirto, jotka saavat dialyysihoitoa tai jotka ovat saaneet solunsalpaajahoitoa vuoden sisällä.
”Oma hoitava lääkäri voi arvioida potilaan rokotussuojan tehostamisen tarpeen, immuunivasteen, sairastumisriskin, muut suojautumiskeinot ja aikataulutuksen suhteessa muuhun hoitoon”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.
THL ei anna erillistä ohjetta tehosteannosten määrästä ja aikataulusta voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotevalmisteiden myyntiluvissa tehosteannosten vähimmäisaikaväli on kolme kuukautta.
Kohdennettu tehosteannoskierros mahdollisesti syksyllä
THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja muuttaa tarvittaessa rokotussuosituksiaan.
”Harkitsemme muun muassa, olisiko koronan seuraava tehosteannoskierros iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville ensi syksynä. Rokote voitaisiin antaa mahdollisesti jälleen yhdessä influenssarokotusten kanssa”, Nohynek sanoo.
Tarkka aikataulu ja kohderyhmät riippuvat syksyllä käytettävissä olevista rokotevalmisteista, epidemiatilanteesta, kertyneestä tutkimustiedosta, influenssarokotusten aikataulutuksesta ja muiden maiden käytännöistä. Näistä tiedotetaan tarkemmin viimeistään kesällä.
”Tarvittaessa teemme myös tarkistuksia lääketieteellisten riskiryhmien luetteloon”, kertoo Muhonen.
THL:n suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin, joissa on otettu huomioon sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimustieto.
Suomen nykyisen koronarokotusstrategian mukaisesti koronarokotuksia tarjotaan lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. Tärkeimpänä tavoitteena on vakavan taudin ja koronakuolemien estäminen.
Lisätietoja
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Mika Muhonen
asiantuntijalääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän2.6.2023 08:13:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ja kiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet, selviää THL:n Kouluterveyskyselyn tuoreista tiedoista. Niiden osuus, jotka kertoivat kevään 2023 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on vielä suurempi kuin korona-aikana vuonna 2021. Jo vuonna 2021 erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus oli lisääntynyt merkittävästi aiemmista vuosista.
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme