Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL arvioi: Koronarokotusten tehosteannoskierrokselle ei ole tarvetta keväällä – rokotusten tuoma suoja vakavaa tautia vastaan on väestössä hyvä

Jaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei suosittele väestöpohjaista koronarokotusten tehosteannoskierrosta tälle keväälle. Voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan kuitenkin tehosteannoksia lääkärin tekemän yksilöllisen harkinnan perusteella.

Epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole toistaiseksi odotettavissa viime vuoden kaltaisia epidemia-aaltoja. Potilasmäärät ovat laskeneet huomattavasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.

”Seuraamme epidemiatilannetta, eri ikä- ja riskiryhmien sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia kuitenkin jatkuvasti”, korostaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL suositteli syyskuussa kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville syystalven tehosteannosta.

”Tehosteannoksen ottaneilla on tuore immuunisuoja, joten kevään uusi tehosteannos ei antaisi heille merkittävää lisähyötyä vakavan koronataudin ehkäisyssä”, Nohynek sanoo.

Varianttiräätälöityjä syystalven tehosteannoksia oli annettu Suomessa 23.2.2023 mennessä yli 860 000. Suositus koskee kaikkiaan noin kahta miljoonaa ihmistä. Varianttitehosteannoksen voi yhä hakea omalta hyvinvointialueelta.

Terveillä alle 65-vuotiailla suositellut kolme rokoteannosta tai kaksi annosta ja sairastettu koronatauti antavat erittäin hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Suoja ei ole 14 kuukauden seuranta-aikana juuri laskenut, eikä ole odotettavissa, että suoja oleellisesti laskisi tässä ikäryhmässä.

”Koronarokotteiden tuoma suoja omikrontartuntoja vastaan on sen sijaan vähäinen ja lyhytaikainen”, Nohynek sanoo.

Jos omia suositeltuja koronarokoteannoksia ei ole vielä ottanut, ne voi edelleen ottaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksia voi saada.

Voimakkaasti immuunipuutteisille tehosteannoksia yksilöllisen riskinarvion perusteella

THL suosittelee, että maaliskuun 2023 alusta alkaen koronarokotusten tehosteannoksia annetaan hoitavan lääkärin yksilöllisen riskinarvion perusteella voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Samalla on hyvä tehdä arvio koronalääkityksen tarpeesta tartuntatilanteessa, koska voimakkaasti immuunipuutteisilla ei aina muodostu vastetta rokotteelle tai vaste jää heikoksi. 

Voimakkaasti immuunipuutteiset eivät saa rokotteista yhtä hyvää suojaa koronatautia vastaan kuin terveet. Voimakkaasti immuunipuutteisia ovat esimerkiksi henkilöt, joille on tehty elinsiirto, jotka saavat dialyysihoitoa tai jotka ovat saaneet solunsalpaajahoitoa vuoden sisällä.

”Oma hoitava lääkäri voi arvioida potilaan rokotussuojan tehostamisen tarpeen, immuunivasteen, sairastumisriskin, muut suojautumiskeinot ja aikataulutuksen suhteessa muuhun hoitoon”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.

THL ei anna erillistä ohjetta tehosteannosten määrästä ja aikataulusta voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotevalmisteiden myyntiluvissa tehosteannosten vähimmäisaikaväli on kolme kuukautta. 

Kohdennettu tehosteannoskierros mahdollisesti syksyllä

THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja muuttaa tarvittaessa rokotussuosituksiaan.

”Harkitsemme muun muassa, olisiko koronan seuraava tehosteannoskierros iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville ensi syksynä. Rokote voitaisiin antaa mahdollisesti jälleen yhdessä influenssarokotusten kanssa”, Nohynek sanoo.

Tarkka aikataulu ja kohderyhmät riippuvat syksyllä käytettävissä olevista rokotevalmisteista, epidemiatilanteesta, kertyneestä tutkimustiedosta, influenssarokotusten aikataulutuksesta ja muiden maiden käytännöistä. Näistä tiedotetaan tarkemmin viimeistään kesällä.

”Tarvittaessa teemme myös tarkistuksia lääketieteellisten riskiryhmien luetteloon”, kertoo Muhonen.

THL:n suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin, joissa on otettu huomioon sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimustieto.

Suomen nykyisen koronarokotusstrategian mukaisesti koronarokotuksia tarjotaan lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. Tärkeimpänä tavoitteena on vakavan taudin ja koronakuolemien estäminen.

Lisätietoja

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mika Muhonen
asiantuntijalääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote

Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme