Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ehdottaa lausunnossaan karanteenin ja eristyksen lyhentämistä

Jaa

THL:n tänään antamassa lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtioneuvoston kanslialle arvioidaan testauksen ja jäljityksen priorisointia, karanteenitoimia sekä rajojen terveysturvallisuustoimia. THL:n mukaan karanteenin ja eristyksen lyhentämistä tulisi harkita painottaen välitöntä ja täydellistä omaehtoista eristäytymistä viisi vuorokautta oireiden alusta.

Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nopeammin ja on vaikeammin rajoitettavissa kuin deltamuunnos. Tartuttavuus on suurinta juuri oireiden alkaessa ja jo ennen oireiden alkua. Lisäksi omikronmuunnoksen kohdalla tartunnan saaneet paranevat aikaisempaa nopeammin, etenkin, jos he ovat saaneet useita rokoteannoksia.

”Nopea omatoiminen eristäytyminen on hyvin tehokas tapa välttää jatkotartuntoja, kun koronaan viittaavia oireita ilmenee. Lisäksi koronatestaus ja tartunnanjäljitys ovat monin paikoin hyvin kuormittuneita, joten virallisen tiedon saamisessa voi kestää useita päiviä”, toteaa THL:n johtaja Mika Salminen.

Riippumatta kontaktirajoituksilla mahdollisesti saavutettavasta tapausmäärien tasaantumisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden riittävyys on myös yksi tärkeä syy tarkastella karanteenien ja eristyksen pituutta. Myös monissa muissa maissa karanteenin ja eristyksen pituutta on lyhennetty.

Tartunnanjäljityksen vaikuttavuus on osassa maata hyvin matala - sote-henkilöstön resursseja on kohdennettava sairaalahoitoon ja rokotuksiin

THL arvioi, että tartunnanjäljitys on tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän. Tilanteessa, jossa testiin hakeutumisessa ja testiin pääsemisessä, tulosten saamisessa, jäljityssoitossa ja karanteenimääräyksissä kestää kokonaisuutena useita päiviä tai jopa yli viikon, jäljityksen tehokkuus jatkotartuntojen ehkäisyssä on matala.

”Näkemyksemme on, ettätestauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Nykyisessä epidemiatilanteessa painopisteiden tulisi olla sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa. Kaikkien tartuntojen seuraamista ei täten priorisoitaisi, etenkään rokotettujen ja perusterveiden osalta.

Vakavien tautitapausten osuus on laskenut, mutta kokonaismäärä ei

Omikronmuunnoksen vuoksi sairaalahoitoja on tartuntamääriin nähden väestötasolla tulossa nykyarvioiden mukaan noin 40–60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja tehohoitotarvetta jopa 80 prosenttia vähemmän. Tartunnat kuitenkin leviävät nyt hyvin nopeasti, joten sairaalahoidon kokonaistarpeessa ei ole odotettavissa laskua.

Rokotusten suojatehon vakavaa tautia vastaan arvioidaan edelleen olevan hyvä. Omikronmuunnoksen kyky väistää rokotussuojaa tarkoittaa, että sen suojateho, kun noin 6 kuukautta on kulunut toisesta rokoteannoksesta, on alle 30 prosenttia oireista tartuntaa vastaan. Sairaalahoitoa vaativaa taudinkuvaa vastaan suojateho on kuitenkin edelleen 75 prosenttia.

Kolmannen rokotuksen jälkeen suojateho tartuntaa vastaan arvioidaan olevan jälleen ainakin joitakin kuukausia noin 80 prosenttia ja vakavaa sairautta vastaan jopa 90 prosenttia.

Rajojen terveysturvallisuustoimet sitovat sote-henkilöstöä

Rajojen terveysturvallisuustoimet sitovat osaltaan testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia. THL arvioi, että maahantulopisteiden tartunnanjäljityksellä ei ole nykyisessä epidemiatilanteessa, omikronmuunnoksen levitessä nopeasti Suomessa, isoa merkitystä tartuntamäärien vähentämisen kannalta.

”Maahantulopisteillä tehtäviä terveysturvallisuustoimia, erityisesti testausta ja matkustajien ohjaamista testeihin, on pidettävä tartunnanjäljityksen erityistilanteena”, Salminen arvioi.

Lisätietoja:

THL:n lausunto: THL:n tilannearvio vuoden 2022 alussa (pdf, 212 kt)

Markku Tervahauta
pääjohtaja
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mika Salminen
johtaja
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Raskaus altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle – raskaana olevat lisätty vakavan koronataudin riskiryhmiin18.1.2022 16:12:53 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lisännyt raskaana olevat vakavalle koronavirustaudille altistavien sairauksien tai tilojen listalle. Riskiryhmien listaus on tuotettu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) kuullen. Lista pohjautuu lääketieteelliseen riskinarvioon. Riskiryhmään kuuluvat kaikki raskaana olevat. Tieto koronaviruksen ja rokotusten vaikutuksesta raskaana olevalle, sikiölle sekä syntyneelle lapselle on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi omikronvariantin leviäminen sekä vaikeutunut epidemiatilanne vahvistavat koronarokotteiden merkitystä myös raskaana oleville. Raskaus lisää naisen riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon sekä nostaa sairaala- ja tehohoidon tarvetta. Koronavirusinfektion on todettu lisäävän myös pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiä. ”Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys kasvaa. Koronatauti lisää myös veritulppien riskiä, joka on raskaana olevilla jo ennestään suurempi kuin muilla”, kert

THL: Voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuus kyseenalaista, koronastrategiassa tulisi painottaa rokotuksia ja oireisten kotieristystä18.1.2022 15:12:55 EET | Tiedote

THL katsoo, että tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on se, että ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan kolmanteen kertaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi etenkin suurimman tartuntariskin tapahtumia tulee edelleen rajoittaa. THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta. Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä. ”Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä,” sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve. ”Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämätt

Koronan sairastaminen ei ole este rokotteiden saamiselle – sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta14.1.2022 15:19:40 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkentanut koronavirustaudin sairastaneiden rokotussuositusta. Kaikille 18 vuotta täyttäneille aiemmin rokottamattomille ensimmäinen rokoteannos voidaan antaa jo kahden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. Alle 18-vuotiaille koronarokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen. ”Sairastettu koronatauti ei ole esteenä rokotteiden saamiselle. Koronataudin seurauksena muodostuva immuniteetti säilyy ainakin 6–12 kuukautta ja antaa todennäköisesti ainakin osittain suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sairastettu koronatauti muodostaa yhtä rokoteannosta vastaavan immuunivasteen. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin kaksi annosta saaneet, jotka eivät ole sairastaneet koronavirustautia. Jos rokotettu sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokotteilla ai

Lasten koronarokotukset ovat pääsemässä vauhtiin koulujen alettua14.1.2022 15:06:10 EET | Tiedote

Suomessa on aloitettu 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositteli joulukuussa 2021 rokotuksia ikäryhmän lapsille, joilla on perustaudin hoidon tai muun syyn vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lisäksi rokotuksia suositeltiin 5–11-vuotiaille, joiden lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteinen henkilö. Muille 5–11-vuotiaille suositeltiin tarjottavan mahdollisuutta koronarokotukseen. ”Julkisuudessa on ollut epäselvyyttä mitä mahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa. On saatettu tulkita niin, että rokotuksia ei suositeltaisi perusterveille lapsille lainkaan. Tämä on väärinymmärrys. Comirnaty –koronarokote on lääkeviranomaisen hyväksymä myös 5–11-vuotiaille. Lapsille annettu rokotussuositus ei ole yhtä vahva kuin 12 vuotta täyttäneiden. Tämä johtuu siitä, että vakavan koronataudin riski on 5–11-vuotiailla hyvin pieni”, täsmentää THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Pienten lasten ohjeistuksessa on myös ha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme