Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n kansallisilla koronarokotussuosituksilla on vankka perusta – lue kooste suositusten taustatekijöistä

Jaa

THL suosittelee tällä hetkellä syystalven koronatehosterokotteita 65 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Heillä on suurin vakavan koronataudin riski.

Suosituksen piiriin eivät kuulu alle 65-vuotiaat terveet aikuiset: heillä vakavan taudin suoja on edelleen hyvä ja vaikean taudin riski pieni.

THL:n koronarokotussuositukset perustuvat lääketieteelliseen ja epidemiologiseen arvioon rokotusten vaikutuksista koko väestön tasolla sekä kansalliseen rokotusstrategiaan.

Olemme koostaneet yhteen suositustemme perusteita. Listaus avaa seuraavia taustatekijöitä:

  • tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus
  • rokottamisesta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja haitat
  • rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
  • tilanne muissa maissa.

THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannosten kohderyhmistä

Aikuisten koronarokotussuositukset

Tautitaakka ja sairaanhoidon kuormitus

Omikronmuunnosten aiheuttamaa tautia on liikkeellä paljon, ja oireettomat tartunnat ja lievät taudinkuvat ovat tällä hetkellä yleisiä. Kiertävän viruksen ominaisuudet ja väestön immuniteetti vaikuttavat siten, että tällä hetkellä vakavan koronataudin riski on hyvin pieni alle 65-vuotiailla terveillä aikuisilla. Riskiryhmät puolestaan ovat hyvin suojassa vakavalta, sairaalahoitoiselta taudilta ja kuolemanriskiltä ottamalla jo nyt suositellut rokotukset.

Koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden mediaani-ikä oli elokuussa noin 76 vuotta. Suurentunut riski joutua sairaalaan on siis iäkkäillä, ei perusterveillä alle 65-vuotiailla. Koronan vuoksi sairaalaan joutuneiden hoitoajat ovat lyhentyneet viime keväästä, ja sairaalahoitoa tarvitsevat ovat pääosin iäkkäitä. Iäkkäillä myös hoitojaksojen kesto on usein pidempi kuin nuoremmilla.

Tämänhetkinen epidemiatilanne ei vaadi väestötason rokotussuosituksen laajentamista perusterveisiin aikuisiin.

Rokottamisesta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt ja haitat

Nykytilanteessa väestötason suositusta tehtäessä punnitaan tarkoin rokottamisesta yksilölle ja väestölle koituvat hyödyt ja haitat. Koska tautitaakka on ikääntyneissä ja riskiryhmissä, on tärkeä priorisoida ja turvata väestötasoisen suosituksen mukaisten rokotusten kattava eteneminen.

Terveillä työikäisillä kolmen rokoteannoksen tuoma erittäin hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan säilyy lähes muuttumattomana ainakin 15 kuukautta. Ei ole myöskään odotettavissa, että vakavan taudin suoja heikkenisi sen jälkeenkään olennaisesti.

Uusien omikronräätälöityjen rokotteiden ei odoteta tuovan merkittävää lisähyötyä jo saavutettuun vakavan taudin suojaan nähden. Myöskään suojaa tartuntoja ja tartuttamista vastaan ei saada lisärokottamisella nostettua merkittävästi, suoja on silloinkin vain kohtalainen ja lyhytkestoinen.

Terveiden alle 65-vuotiaiden lisäannoksilla ei juuri pystytä vaikuttamaan myöskään koronakuolemien määrään. Koronakuolemista alle 7 prosenttia on ollut tänä vuonna alle 65-vuotiailla, ja näissä tapauksissa taustalla on lähes aina puutteellinen rokotussuoja ja/tai vakavia pitkäaikaissairauksia.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on pohdittava, mitä muita seurannaisvaikutuksia rokottamisella on. Esimerkiksi mitä kriittistä terveydenhoitoa jää mahdollisesti antamatta, jos terveydenhuollon resursseja käytetään rokottamiseen?

Rokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat

Kun ylimääräisiä rokoteannoksia suositellaan väestötasolla terveille ihmisille, joiden vakavan taudin riski on hyvin pieni, on tarkoin punnittava rokottamisella kohderyhmälle saavutettavat hyödyt suhteessa mahdollisiin haittoihin.

Koronarokotteet on todettu turvallisiksi tutkimuksissa ja seurannassa. Rokotteet kuitenkin aiheuttavat usein ohimeneviä paikallisoireita ja yleisoireita, kuten kuumetta, lihassärkyä ja sairaudentunnetta, sekä harvinaisena haittavaikutuksena vakavia allergisia reaktioita. Rokotteet voivat aiheuttaa myös muita harvinaisia haittoja.

Tutkimuksissa on myös havaittu viitteitä siitä, että liian tiheästi annetut tai toistetut rokotukset voivat olla jopa haitallisia vasta-ainevasteen ja suojan muodostumisen kannalta.

Tilanne muissa maissa

Maittain vaihtelevat koronarokotussuositukset johtuvat siitä, että eri maissa edellytetään eri tavalla näyttöä suosituksen antamiselle. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, mikä taho suosituksen antaa ja mitä suosituksella tavoitellaan. On kiinnitettävä huomiota myös siihen, suositellaanko vai tarjotaanko rokotuksia jollekin ryhmälle.

Euroopan maista

  • Ruotsissa kansanterveyslaitos Folkhälsomyndigheten ei suosittele 18–64-vuotiaille terveille neljättä annosta, mutta kehottaa läänejä tarjoamaan tälle ikäryhmälle mahdollisuutta rokottautumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ei erikseen mainita.
  • Tanskassa kansanterveyslaitos Sundhedsstyrelsen ei suosittele neljättä annosta 18–49-vuotiaille terveille. Sen sijaan terveysministeriö tarjoaa tämän ikäisille mahdollisuutta rokottautua maksua vastaan.
  • Norjassa terveysministeriö on parhaillaan harkitsemassa terveille työikäisille mahdollisuutta rokottautua neljännellä annoksella, vaikka kansanterveyslaitos Folkehelseinstituttet ei sitä suosittelekaan.

Julkisuudessa kansainvälisten organisaatioiden suosituksia on usein tulkittu harhaanjohtavalla tavalla.

Sekä Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) että Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset ovat ohjeellisia, eivät jäsenmaita sitovia. Suosituksissa todetaan, että kansalliset viranomaiset tekevät lopulliset päätökset tehosteiden käytöstä eri kohderyhmille niiden riskiprofiilin sekä maan epidemiologisen tilanteen mukaan.

ECDC ei suosittele terveen työikäisen väestön laajoja rokotuksia. Sen mukaan tällä hetkellä ei ole epidemiologista näyttöä, joka tukisi laajoja rokotuksia.

Lisätietoja:

Aikuisten koronarokotussuositukset (jpg, 99 kt)

THL:n suositus ja perustelut syystalven ja neljännen koronarokoteannosten kohderyhmistä (pdf, 179 kt)

Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuija Leino
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kutsu: Tiedotustilaisuus koronan sairaalahoidon ja koronakuolemien raportoinnin muutoksesta ke 7.12. klo 9.305.12.2022 12:58:32 EET | Kutsu

Hyvät toimitukset, järjestämme medioille tiedotustilaisuuden keskiviikkona 7.12. klo 9.30-10.30. Tilaisuuden aiheena ovat muutokset koronaan liittyvän sairaalahoidon ja koronakuolemien raportointitavassa. Käymme tilaisuudessa läpi myös epidemiatilannetta. Tilaisuudessa esiintyvät THL:n ylilääkäri Tuija Leino ja johtava asiantuntija Sirkka Goebeler. Median kysymyksiin ovat vastaamassa paikan päällä myös terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve ja tutkimusprofessori Mika Gissler (kuolleisuuteen liittyvät tilastot). Osallistuminen infoon Tilaisuuteen tulee ilmoittautua ennalta. Info pidetään hybridinä, eli tilaisuuteen voi tulla joko paikan päälle THL:ään tai osallistua etänä Teamsin välityksellä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Mahdollisille kamerahaastatteluille on varattu aikaa tilaisuuden jälkeen. Toivomme, että sovitte haastatteluista etukäteen. Infotilaisuutta voi seurata myös THL:n striimauksesta. Tilaisuudessa on suomenkielinen viittomaki

Noin 80 prosenttia yläkoulun aloittaneista tytöistä ja 70 prosenttia pojista on saanut HPV-rokotteen29.11.2022 06:30:00 EET | Tiedote

HPV eli papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, ja paras keino suojautua tartunnalta on HPV-rokote. Yläkoulun aloittaneiden vuonna 2009 syntyneiden tyttöjen HPV-rokotuskattavuus on noin 79 prosenttia ja samanikäisten poikien kattavuus noin 71 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedoista. Suomessa tytöt ovat saaneet HPV-rokotteet syksystä 2013 ja pojat vasta syksystä 2020 lähtien maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Tämä selittää ainakin osittain tyttöjen ja poikien rokotuskattavuuden eroa. HPV-rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Niitä tarjotaan yleensä viidennellä ja kuudennella luokalla, mutta rokotteet on mahdollista saada vielä yläkoulussakin. Koronavirustilanne on voinut vaikuttaa rokotusten toteutumiseen. Tästä syystä HPV-rokotussarja voidaan aloittaa kevätlukukauden 2023 loppuun saakka myös niille alaikäisille nuorille, jotka eivät ole saaneet rokotuksia peruskoulun aikana. ”Vaikka rokotusajan pidennys johtuu koronasta, ei ole merkityst

THL päivitti suosituksia alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotuksista – osa lapsista voi hyötyä rokotteesta23.11.2022 10:16:23 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia. THL ei suosittele koronarokotteita kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta. THL suosittelee, että kunnat tarjoavat 6 kuukauden – 4 vuoden ikäisille lapsille koronarokotusta yksilölliseen harkintaan perustuen. Tämän ikäiset lapset, joilla on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus, voivat hyötyä koronarokotusten perusrokotussarjasta. Pienten lasten laajamittaiset koronarokotukset eivät ole nykyisessä epidemiatilanteessa kuitenkaan tarpeellisia. ”Kunnat ja ensi vuoden alusta hyvinvointialueet vastaavat koronarokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada. Oman lapsen rokottamisesta voi keskustella lasta hoitavan lääkärin kanssa tai esimerkiksi neuvolassa”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku. Vakavalle koronataudille mahdollisesti altistavia perussairauksia ovat e

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme