Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n selvitys: Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä valtaosa täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen vuoden lopussa, kuusi prosenttia ei yltänyt minimiin

Jaa

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.

Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.

Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.

Vuonna 2023 henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän mitoituksen toteutumista.

Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.

Tutkimuksen perusteella yksiköihin on siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1120.

Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.

”Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan”, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

”Asukkaiden kannalta henkilöstön määrän lisääntyminen tarkoittaa sitä, että hoitajilla on heille enemmän aikaa. Hoitajilla on tarpeeksi aikaa kohdata vanhus kiireettömästi ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Se tuo vanhuksen elämään sisältöä ja kodinomaisuutta”, Alastalo sanoo.

Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.

”Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.

”Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä”, Sari Kehusmaa sanoo.

Kaikkiaan vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.

THL julkaisee henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella

  • Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista.
  • Seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitustietoa yksiköiden tarkkuudella.
  • Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön.
  • THL laskee yksikön henkilöstömitoituksen.
  • Tietojen kattavuus on hyvä. Marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä.
  • Tänä vuonna kysely tehdään kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. THL kehittää yhdessä palveluntuottajien kanssa automaattista tiedonsiirtoa suoraan tietojärjestelmistä.
  • Tuloksia hyödynnetään laajasti vanhuspalvelujen kehittämisessä ja seurannassa. Useat tahot, kuten valvonta- ja tilastoviranomaiset, ministeriöt ja tutkijat käyttävät tietoja vanhuspalvelujen arviointiin.

Lisätietoa

Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokanta

Tutkimuksesta tiiviisti: Laki muuttui – Miten kävi henkilöstömitoituksen

Asiakas- ja henkilöstörakenne sekä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa (SlideShare)

Vanhuspalveluiden tila -tutkimus

Yhteystiedot

Sari Kehusmaa
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7914
etunimi.sukunimi@thl.fi

Hanna Alastalo
johtava tutkija
THL
puh. 029 524 8609
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Selvitys: Tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu häiritsevät yleisimmin Suomessa8.3.2021 06:00:00 EETTiedote

Yleisimmin ihmisten unta ja oleskelua häiritsevät tieliikenteen ja lähinaapureiden aiheuttama melu. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta selvityksestä, jossa ensimmäistä kertaa tarkasteltiin, miten häiritseviksi ihmiset kokevat eri ympäristömelun lähteet omassa arjessaan. Selvityksen mukaan hyvin häiritsevänä tieliikennemelun koki arjessaan 4,8 prosenttia ja lähinaapureiden melun 4,5 prosenttia vastaajista. ”Tieliikennemelun haitat on yhteiskunnassa vähitellen tiedostettu. Vastedes myös naapuruston aiheuttaman melun haitat on syytä huomioida yhtenä tärkeänä ympäristömelun lähteenä”, sanoo THL:n erikoistutkija Anu Turunen. Muita tutkimuksessa mukana olleita ympäristömelun lähteitä olivat rautatie-, raitiovaunu- ja lentoliikenne, teollisuus ja satamat sekä lähinaapureiden lisäksi muu naapurusto. Noin viidesosa luokittelee itsensä meluherkäksi Melun kokeminen häiritseväksi on hyvin yksilöllistä. ”Kokemukseen vaikuttavat äänen fysikaalisten ominaisuuksien ja altistumistilanteen lisäksi yksilöllis

Tutkimus: Lemmikkikoira muokkaa kodin mikrobistoa runsaammaksi ja monipuolisemmaksi5.3.2021 12:00:00 EETTiedote

Niissä asunnoissa, joissa lemmikkieläimenä on koira, kodin mikrobisto on huomattavasti monipuolisempi ja runsaampi kuin koirattomissa kodeissa. Tämä havaittiin Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa. Koirista irtoaa sisäilmaan allergeeneja, karvoja ja mikrobeja. Ne myös kantavat turkissaan ja tassuissaan ulkoilman maaperää sisätiloihin. ”Bakteerien rikkaus oli suurempi sulan maan aikana otetuissa näytteissä kuin lumipeitteen aikana otetuissa näytteissä. Kodin bakteeriston monipuolisuus on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty alentuneeseen astman ja allergioiden riskiin”, sanoo THL:n erikoistutkija Anne Karvonen. Koirien asuttamista kodeista tunnistettiin suhteellisesti enemmän bakteereja, jotka olivat todennäköisimmin peräisin koiran omasta mikrobistosta, kuten kirsusta, iholta, suusta ja maha-suolikanavasta. Koiran vaikutus kodin sienimikrobistoon, eli hiivoihin ja homeisiin, oli vähäisempää. ”Tulevaisuudessa aiomme selvittää, suojaavatko juuri nämä tietyt koi

Karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen kokeisiin on mahdollista erityisjärjestelyin23.2.2021 11:08:24 EETTiedote

THL ja Ylioppilastutkintolautakunta ovat laatineet ohjeet siitä, millaisin erityisjärjestelyin karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen koetilaisuuteen voidaan järjestää. Vain oireettomat karanteeniin määrätyt kokelaat, jotka on testattu ennen kyseistä koetta ja saaneet negatiivisen testituloksen, voivat osallistua kokeeseen. Järjestelyn edellytyksenä on, että lukio pystyy järjestämään karanteenissa oleville kokelaille erillisen koetilan ja kokeelle valvojat. Koronavirusinfektion vuoksi eristyksessä olevat kokelaat eivät voi osallistua kokeeseen, vaan heidän tulee hakea ilmoittautumisen mitätöintiä. Erityisjärjestelyjen toteuttaminen ei ole pakollista Karanteenissa olevien kokelaiden erityisjärjestelyt edellyttävät lukion sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan yksikön yhteistyötä. Tartuntataudeista vastaavan yksikön rooli järjestelyjen toteuttamisessa on merkittävä. Tämän vuoksi kunnan tai alueen tartuntatilanne voi vaikuttaa siihen onko erityis

Mer partiklar i inandningsluften hos krypande småbarn än hos vuxna – babyrobot mätte barnens inandningsluft19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

I små krypande barns inandningsluft är mängden partiklar till och med tio gånger större än i den luft de vuxna i samma rum andas. Detta beror på att en del av partiklarna stannar i närheten av golvnivån och inte når den höjd där vuxna andas. Resultaten framgår av en undersökning som publicerats i tidningen Environmental Science and Technology. Forskare vid Institutet för hälsa och välfärd deltog i undersökningen. Babyrobot undersöker damm från mattor I undersökningen byggdes en babyrobot som kröp på golvet precis som ett barn. Roboten mätte partiklar och mikrober från mattor i inandningsluften. När babyroboten kryper på mattan följer också kemiska föreningar och mikrober med dammet som stiger ur mattan. Beroende på partiklarnas storlek och aerodynamiska egenskaper, rör sig en del av dessa partiklar lättare och längre med luftströmmarna än andra. Därför är partikelblandningen runt ett barn som rör sig på mattan och därmed även i inandningsluften annorlunda än på ytan av mattan eller i d

Ryömivien pikkulasten hengitysilmassa enemmän hiukkasia kuin aikuisten – vauvarobotti mittasi lasten hengitysilmaa19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

Pienten ryömivien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa. Tämä johtuu siitä, että osa hiukkasista jää lähelle lattiaa eikä nouse aikuisten hengitysilman korkeudelle. Tulokset selviävät Environmental Science and Technology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka tekemiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osallistuivat. Vauvarobotti tutkii matoista irtoavaa pölyä Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lasten ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. Kun vauvarobotti ryömii matolla, matosta nousevan pölyn mukana kulkeutuu ilmaan myös kemiallisia yhdisteitä ja mikrobeja. Osa näistä hiukkasista liikkuu ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmas kuin toiset, riippuen hiukkasten koosta ja aerodynaamisista ominaisuuksista. Tämän takia matolla liikkuvan lapsen ympärillä ja siten myös hengitysilmassa hiukkasten seos on erilain

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme