Helsingin yliopisto

Tiedekasvatustoimintaa 15 vuotta Helsingin yliopistossa: oivaltamisen ja onnistumisen iloa tieteestä kaikille!

Jaa

Tiedekasvatustoiminta Helsingin yliopistolla täyttää 15 vuotta. Juhlavuonna 2018 järjestetään erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia ja julkaistaan juhlakirja menneiden vuosien kohokohdista ja innovaatioista. Juhlavuonna tuodaan esille uusia tutkimus- ja kehittämisavauksia sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Uusien avausten tueksi on avattu uusi Tiedekasvatusrahasto.

Professori Maija Aksela on käynnistänyt tiedekasvatustoiminnan Helsingin yliopistossa. Kuva Pipsa Blomgren
Professori Maija Aksela on käynnistänyt tiedekasvatustoiminnan Helsingin yliopistossa. Kuva Pipsa Blomgren

Helsingin yliopiston tiedekasvatustoiminnan 15-vuotisjuhlan kunniaksi Tiedekasvatuskeskus julkaisee juhlakirjan ystävänpäivänä 14.2.2018 klo 16:00 Siltavuorenpenkereen Minerva-torilla järjestettävässä pedagogisessa tiedekahvilassa. Media on tervetullut paikan päälle. https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/fi-fi/Kalenteri/Suomi?id=50298

Tiedekahvilaan on kutsuttu eri alojen opettajat, yhteistyötahot ja kaikki aiheesta kiinnostuneet tiedekasvatuksen ystävät kahvi- ja teehetkeen ja tutustumaan uusimpiin tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin tiedekasvatuksen pedagogisiin innovaatioihin.

Mukana on myös tiedekasvatuksen apulaisprofessori Terry Lyons Queensland University of Technologystä, Brisbanesta Australiasta (http://staff.qut.edu.au/staff/lyonst5/). Hän valottaa tiede- ja teknologiakasvatuksen toimintamuotoja ja näkymiä Australiassa.

Motto: yhdessä olemme enemmän!

Tiedekasvatus on Helsingin yliopistossa yhteisöllistä toimintaa yli tiedekuntarajojen. Vuosien varrella on toteutukseen osallistunut satoja henkilöitä moton ”Yhdessä olemme enemmän!” mukaisesti.

Helsingin yliopiston tiedekasvatustoimintaa ja sen tutkimusta johtaa keskusten johtoryhmän vahvistamien linjausten mukaisesti professori Maija Aksela. Hän on ollut alusta asti rakentamassa ja suuntaamassa toimintaa ja on määrätietoisesti vienyt suomalaista tiedekasvatusta myös ulkomaille. Tästä viimeisimpänä osoituksena on yhteistyön käynnistyminen kiinalaisyliopiston kanssa.  Siinä yhtenä tutkimus- ja kehittämiskohteena on perheiden tiedekasvatus eli family science education.

-Tiedekasvatus on tiedeosaamisen vahvistamista. Sen piiriin kuuluvat kaikki tieteenalat. Vuoteen 2020 mennessä Suomi pyrkii olemaan tiedekasvatuksen kärkimaita maailmassa. Lasten ja nuorten innostaminen eri tieteisiin on tärkeää niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin, sanoo Maija Aksela.

Tiedekasvatus on myös tärkeä osa yliopistojen yhteiskunnallista tehtävää. Tiedekasvatuksen kehittäminen ja vahvistaminen on ajankohtaista ja tärkeää yhteiskunnalle.

Tiedettä taaperoille ja teineille

Helsingin yliopistossa tiedekasvatus on osa yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä opettajankoulutusta. Se tukee monipuolisesti yliopiston strategisia painopistealueita. Tiedekasvatuskeskus pyrkii olemaan globaali vaikuttaja ja suunnannäyttäjä sekä uusien ratkaisujen ja pedagogisten innovaatioiden tuottaja varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Professori Akselan mukaan tiedekasvatustoimintaan liittyvä tutkimus luo pohjan tiedeosaamisen vahvistamiselle ja kehittämiselle. Uusia tutkimuspohjaisesti kehitettyjä mielekkäitä ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita tarvitaan lisää lasten ja nuorten - tulevaisuuden tekijöiden - tiedeosaamisen vahvistamiseen innostamiseen eri tieteiden pariin.

Juhlakirja uusista ratkaisuista ja innovaatioista julkistetaan ystävänpäivänä

Juhlakirja esittelee vuodesta 2003 lähtien käynnissä olleen Helsingin yliopiston monialaisen ja yhteisöllisen tiedekasvatuksen päätoimintamuotoja ja niihin liittyvää tutkimusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Kirjassa esitellään erityisesti keskuksen toiminnassa kehitettyjä uusia ratkaisuja ja pedagogisia innovaatioita sekä keskeisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä, meneillään olevia hankkeita ja tulevaisuuden suunnitelmiakin.

Esillä on esimerkkejä erityisesti humanistisen sekä matematiikan ja luonnontieteiden tiedekasvatuksen osalta, ja myös parhaita tieteenalojen rajat ylittäviä ratkaisuja.

Lisätietoja:

Johtaja, professori Maija Aksela, Tiedekasvatuskeskus / Helsingin yliopisto, Puhelin: 050 514 1450 Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi Twitter: @akselamk

Koordinaattori Julia Halonen, Puhelin: 050 3114536, Sähköposti: julia.halonen@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Professori Maija Aksela on käynnistänyt tiedekasvatustoiminnan Helsingin yliopistossa. Kuva Pipsa Blomgren
Professori Maija Aksela on käynnistänyt tiedekasvatustoiminnan Helsingin yliopistossa. Kuva Pipsa Blomgren
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Att skyd­da Öster­sjön är inte helt och hål­let upp till oss – på­ver­kas även av kli­mat­för­änd­ring­en och sam­hälls­för­änd­ring­ar­na16.5.2018 07:00Tiedote

Urbaniseringen och den tekniska utvecklingen inom energiproduktionen gör det lättare att nå de nuvarande miljömålen gällande Östersjön. Å andra sidan skulle till exempel en ökad efterfrågan på animaliska proteiner göra det svårare att få Östersjön i gott skick. Att få livsmedelsproduktionens mål och de mål som gäller havsmiljöer att gå ihop kommer att bli en stor utmaning i framtiden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme