FolkhälsanFolkhälsan

Tiedekulma 25.10.2021 klo 13-15: Genomilääketiede – haaveita vai arkipäivää

Jaa
Geenit ovat arkipäiväistyneet. Niistä kirjoitetaan lehdissä ja puhutaan somessa. Monet ostavat lahjaksi tai itselleen geenitestin, jolla selvitetään paras ruokavalio, liikuntatottumukset, tautiriskit tai sukulaiset. Suomessa on käynnissä laajamittaisia geenitutkimuksia. Geenit kiinnostavat ja innostavat.

Suomesta halutaan tehdä geenitutkimuksen mallimaa. Kansalaisten genomitieto halutaan keskittää valtakunnalliseen genomikeskukseen ja rekisteriin valmisteilla olevan lakiesityksen perusteella. Tämän toivotaan toimivan tutkimuksen ja lääketeollisen kehityksen veturina sekä kansanterveyden kohentajana. Genomirekisterin hintalappu on kallis, koska genomitieto vie paljon tilaa.

Silti tästä tärkeästä ja laajasta asiasta on keskusteltu vain vähän julkisuudessa. Visionääriset mielipiteet ovat antaneet kuvan suuresta innostuksesta, mutta tasapainottavia asiantuntijanäkemyksiä on kuultu harvoin.

Tässä seminaarissa neljä asiantuntijaa käsittelee suunnitteilla olevia hankkeita useasta eri näkökulmasta.

Professori Angus Clarke on kokenut perinnöllisyyslääkäri, jonka tutkimus on keskittynyt lääketieteellisen genetiikkaan ja sen eettisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Hän on vuosien ajan johtanut perinnöllisyysneuvonnan maisterikurssia ja vaikuttaa bioetiikan ja käytäntöjen linjauksiin Britanniassa ja Euroopassa. Hän kehittää parhaillaan hanketta, joka tähtää tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen kliinisen genomiikan palveluissa.

Professori Juhani Knuuti on tunnettu perusteettomien ja vastuuttomien terveysväitteiden paljastajana. Hän sai vastikään valtion tiedonjulkistamispalkinnon työstään.

Dosentti Marjut Salokannel tuo mukaan oikeustieteen näkökulman ihmisoikeusjuridiikan erityisosaajana. Missä on itsemääräämisoikeutemme raja, jollei genomissamme?

Sosiologi, yliopistonlehtori Karoliina Snell on tutkinut Suomessa sitä, mitä ihmiset odottavat geenitutkimusten tuloksilta ja miten he toivovat käyttävänsä tietoa elämässään.

Puheenjohtajana toimii professori Juha Kere, yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia geenitutkijoita.

Seminaarissa haetaan vastauksia kysymyksiin ja tarjotaan aineksia keskustelulle. Onko geenitutkimus tehnyt meistä geeniuskovaisia? Pyritäänkö geenien avulla kansakunnan parantamiseen? Voidaanko geenien perustella ennustaa, kuka sairastuu kansantauteihin? Mitä teen omien geenitietojeni suhteen?

Yhteyshenkilöt

Yhdyshenkilöt:


Carina Wallgren-Pettersson
carina.wallgren@helsinki.fi
puhelin 044 788 6047


Juha Kere, juha.kere@ki.se
puhelin 050 522 5865

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Folkhälsan
Folkhälsan
Topeliuksenkatu 20
00250 Helsinki

09 315 000https://www.folkhalsan.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Folkhälsan

Nuorten hyvinvointia voidaan tukea tutkituin keinoin22.12.2021 15:09:49 EET | Tiedote

Tuoreen väitöskirjatyön tavoitteena on ollut selvittää luokkaopetuksena tapahtuvan tietoisuustaito-ohjelman vaikutuksia 12–15 -vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Väitöskirjassa tutkittiin mm. ohjelman vaikutusta oppilaiden resilienssiin, masennusoireisiin, käyttäytymiseen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Vaikka näyttöä on vielä rajallisesti, ovat nämä tulokset rohkaisevia ja viittaavat siihen, että tietoisuustaitojen opettamisesta kouluissa on hyötyä.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye