Tiedon sirpaleisuus ja henkilökunnan hierarkia heikentävät infektioiden torjuntaa leikkauksissa
Kirurgisten leikkausten aikana toteutetaan aseptista toimintaa, jonka avulla pyritään estämään potilaan leikkaukseen liittyvät ja henkilökunnan työperäiset infektiot sekä hallitaan leikkaushoitoympäristön mikrobipitoisuutta.
Teija-Kaisa Aholaakko tutki tuoreessa Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan aseptisen toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suosituksia, arviointityökaluja ja aseptisen toiminnan malli, jota voidaan käyttää sairaanhoitajien koulutuksessa ammattikorkeakouluissa sekä moniammatillisissa kehittämisprojekteissa.
Tutkimuksessaan Aholaakko kehitti leikkauksenaikaista aseptista toimintaa yhden suomalaisen yliopistosairaalan leikkausosastolla ja toinen osasto toimi vertailukohteena.
– Yhtenäisten, tutkittuun tietoon ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuvien suositusten puute, vaihtelevasti toteutetut ja puutteellisesti dokumentoidut käytänteet sekä leikkaustiimin sisäinen hierarkia vaikeuttivat aseptisen toiminnan toteuttamista tarkasteltujen rintaleikkausten aikana, Aholaakko kertoo.
Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa mitattiin aseptisen toiminnan kansainvälisten suositusten hyväksyntää leikkausosaston henkilökunnan keskuudessa, ja tulosten perusteella laadittiin paikalliset leikkauksenaikaisen suositukset yhdessä tutkimussairaalan henkilökunnan kanssa. Suositukset kohdistuivat aseptiseen toimintaan steriiliä leikkausaluetta luotaessa, ylläpidettäessä ja purettaessa.
– Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja suositusten hyväksynnässä ennen ja jälkeen suositusten laatimisen, Aholaakko kertoo.
– Sairaanhoitajat hyväksyivät kansainväliset suositukset useammin kuin lääkärit ja naiset useammin kuin miehet. Tutkimussairaalassa suositusten hyväksyminen oli tavallisempaa kuin vertailusairaalassa.
Suositusten noudattaminen aiheuttaa stressiä
Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa tutkija arvioi suosituksiin sitoutumista ja niiden vaikuttavuutta havainnoimalla aseptista toimintaa videoitujen rintaleikkausten aikana sekä haastattelemalla sairaanhoitajia.
– Sairaanhoitajat kuvasivat usein toimineensa tietojensa vastaisesti ja kokivat suositusten mukaisen toiminnan stressaavaksi, Aholaakko sanoo.
Stressiä aiheuttivat mm. oma tai muiden leikkausosastolla työskentelevien työkokemus, rajallinen leikkausaika, työskentelyvälineet, potilaaseen liittyvät haasteet tai hankalaksi koetut henkilöt ja vallankäyttö.
Rintaleikkauksiin liittyvistä asiakirjoista selvisi, ettei leikkausalueen infektioiden määrä ollut vähentynyt.
Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely leikkausosaston sairaanhoitajille. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ja alle 15 vuotta alalla työskennelleet raportoivat päivitettyjen aseptisen toiminnan suositusten hyväksynnän ja suositusten noudattamisen alemmalle tasolle kuin opistoasteen koulutuksesta valmistuneet ja 15 vuotta tai yli leikkausosastolla työskennelleet.
– Tulos saattaa johtua koulutusten sisällöllisistä eroista tai ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kriittisestä suhtautumisesta aseptisen toiminnan perusteluina käytettyyn tutkimusnäyttöön, Aholaakko arvelee.
Seurantatutkimuksen tulosten perusteella laadittiin yleiset suositukset ja työkalut valvovan leikkaussalihoitajan sekä steriilillä leikkausalueella työskentelevän sairaanhoitajan aseptisen toiminnan arvioimiseen.
– Vaihtelevuus leikkauksen aikaisessa aseptisessa toiminnassa ja suositusten hyväksynnässä edellyttävät toiminnan parantamista ja kehittämistä eteenpäin, Aholaakko toteaa.
THM, KL Teija-Kaisa Aholaakko väittelee 27.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XV, Fabianinkatu 33, Helsinki.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Teija-Kaisa Aholaakko, teija-kaisa.aholaakko@laurea.fi, puh. 046 856 7348
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme