Tiedonjulkistamispalkinto avaruussään tutkijalle
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothille. Muun muassa satukirjan ja revontulioppaan kirjoittanut huippuyksikön johtaja haluaa panostaa tieteestä viestimiseen.

Professori Minna Palmrothin johtama Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö on löydöillään mullistanut käsitystä lähiavaruudesta. Palmrothin tiiminsä kanssa kehittämä maailman tarkin tietokonemalli simuloi aurinkotuulen vaikutusta maapallon lähiavaruuteen.
Palkintoperusteluissa korostetaan Palmrothin vaikuttamistyön laaja-alaisuutta. Hän näkyy julkisuudessa monialaisissa kysymyksissä aina kovista luonnontieteistä ja tutkimusmenetelmistä tiedepolitiikkaan ja ihmisen paikkaan maailmassa.
Vuosittain jaettava palkinto julkistettiin yliopiston syntymäpäiväviikolla 24. maaliskuuta 2022. Palkintosumma on 6 000 euroa.
Tarvitaan rohkeutta
Laajalle yleisölle ovat viime vuosina tulleet tutuksi niin avaruusromun vaarat kuin yhdessä revontuliharrastajien kanssa löytynyt uusi revontulimuoto. Palmroth on verkostoitunut pitkäjänteisesti yhteiskunnan eri sektoreille mediasta ja poliitikoista revontuliharrastajiin ja yritysmaailmaan, minkä seurauksena hänestä on tullut kysytty puhuja ja haastateltava.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Minna Palmrothista onkin tullut tutkija, joka tunnetaan paitsi avaruuden asiantuntijana, myös innovatiivisena johtajana ja tyttöjen innostajana. Hän on helposti lähestyttävä roolimalli perinteisesti miehisellä alalla.
Palmroth on yhdessä ystävänsä kanssa kirjoittanut tiedesatukirjan Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus, jonka tarkoitus on innostaa tyttöjä luonnontieteiden pariin. Hän ei arkaile järjestää koululaisille vaikkapa velhopäivää ja pukeutua velhoksi näyttääkseen, kuinka fyysikot osaavat leijuttaa junaa.
Uskallus on se viesti, jonka hän haluaa välittää niin lapsille kuin aikuisillekin. Jos tiedettä haluaa viedä eteenpäin, tarvitaan rohkeutta kysyä, yrittää mahdotonta ja epäonnistua. On yritettävä tehdä asioita, joita ei ole aiemmin tehty.
Oma ja toisen näkökulmat
Palmroth on tietoisesti jaotellut tutkimusalansa useisiin eri näkökulmiin, ja investoinut aikaansa siihen, että hän on kiteyttänyt tutkimuksensa annin näiden suhteen.
Vuorovaikutuksessa on Palmrothin mukaan usein hedelmällisintä löytää ensin toista osapuolta kiinnostava näkökulma ja sitten heittää mukaan oma ajankohtaisin tutkimuskysymys, jolloin vuorovaikutus saattaa viedä aivan uusien oivallusten äärelle. Oman tutkimusalan merkitys toiselle on hyvä osata tuoda esiin.
– Jos kuulija ei ymmärrä, vika ei ole hänessä vaan puhujassa, Palmroth toteaa.
Kun tutkimustuloksista kerrotaan päättäjille, Palmroth vinkkaa ottamaan huomioon niin päättäjät kuin he, joita päätökset koskevat, ja muotoilla sanottava kumpaakin ymmärtäen. Palmroth varoittaakin aliarvioimasta kansalaisten älyä ja motivaatiota.
Palmroth kannustaa tutkijoita uskaltautumaan mukaan julkiseen keskusteluun myös oman erikoisalansa ulkopuolelle, sillä tutkijat on koulutettu kriittiseen ajatteluun, useiden näkökulmien huomioimiseen, argumenttivirheiden tunnistamiseen samoin kuin kritiikin sietämiseen.
Tutkijan velvollisuus, mahdollisuus ja oikeus
Yliopistolla ja yhteiskunnalla on Minna Palmrothin mielestä sopimus työnjaosta: tutkija saa tutkia maailman perustuksia ja kartoittaa tuntematonta, kunhan kertoo siitä yhteiskunnalle. Näin yhteiskunta voi rakentaa uutta kaiken kertyneen tiedon pohjalle. Tutkimustulosten jakaminen on siis ennen kaikkea velvollisuus.
– Vaikka tieteen popularisointi, viestintä ja vaikuttaminen saattavat näyttää helpoilta, vaativat ne tietoista ja pitkäjänteistä työtä, Palmroth muistuttaa.
– Se antaa kuitenkin myös valtavasti inspiraatiota ja energiaa. Lasten tai revontuliharrastajien reaktioista näkee, kuinka oma työ on heille juuri sillä hetkellä relevanttia. Vuorovaikutus vie eteenpäin sekä alaani että itseäni ihmisenä - se on aina myös mahdollisuus uusiin löydöksiin, Palmroth toteaa.
Tieteestä viestiminen on myös oikeus. Tämä on kirkastunut Palmrothille etenkin Venäjän hyökättyä tänä keväänä Ukrainaan ja läntisen maailman herättyä puolustamaan vapautta ja demokratiaa.
– En ollut aiemmin tullut niin vahvasti kokeneeksi, miten valtavan arvokasta on elää maassa, missä tutkijalla on lähtökohtainen oikeus kertoa tuloksistaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Minna Palmroth
puh. 050 311 1950
minna.palmroth@helsinki.fi
@MinnaPalmroth
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiJohanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote
Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.
Kaupungistumiselta puuttuu visio19.5.2022 14:18:42 EEST | Tiedote
Ilppo Soininvaara tutki poliittisen maantieteen väitöstyössään kaupungistumisen politiikka Suomessa. Kaupungistumisen politiikassa kamppaillaan siitä, minkälaisiksi tulevaisuuden alue- ja kaupunkirakenteet kehittyvät.
Kutsu: Tule kuuntelemaan uusien professorien juhlaluentoja 25.5.19.5.2022 13:23:15 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 16 uutta professoria kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimusaiheista keskiviikkona 25.5.2022 klo 14 alkaen yliopiston päärakennuksessa (os. Unioninkatu 34).
Typpihappo voi vaikuttaa aerosolihiukkasten muodostumiseen ilmakehän yläosissa19.5.2022 08:48:25 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijöiden Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa löydettiin mekanismi, jolla typpihappo, rikkihappo ja ammoniakki voivat yhdessä muodostaa hiukkasia ja jääytimiä huomattavasti tehokkaammin kuin aiemmin tunnetut mekanismit. Mekanismilla arvioidaan olevan merkitystä erityisesti troposfäärin yläosan kylmissä olosuhteissa.
KUTSU 1.6. klo 18-20: Tutkimukseen pohjautuva lyhytelokuva Covid Diaries on kuvaus pelosta ja toivosta18.5.2022 15:22:25 EEST | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan lyhytelokuva Covid Diariesta, jonka aiheena on keväällä 2020 eri Euroopan maissa ensimmäisten koronasulkujen aikana päiväkirjaa pitäneiden ihmisten jokapäiväinen elämä ja tuntemukset. Elokuvan tarkoituksena on esitellä tunteellisia reaktioita, joita pandemia ihmisissä herätti: pelkoa, toivoa, kokemusta vangittuna olemisesta ja vapautumisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme