Tiedote opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 22.11.2017

TIEDOTE ESPOON OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNNAN KOKOUKSESTA 22.11.2017

3 Kokouksessa kuullut selostukset
Lautakunta sai katsauksen Aarnivalkean koulun tilanteeseen.

4 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2018-2019
Keväällä 2018 Espoon kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja Kauniaisissa päättää peruskoulun yhdeksännen luokan arviolta 2713 oppilasta (Espoo 2602 ja Kauniainen 111). Peruskoulun päättävä ikäluokka laskee 47 oppilaalla vuodesta 2017. Perusopetuksen lisäopetuksen päättää 76 opiskelijaa ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen 19 opiskelijaa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi lukioiden aloituspaikkojen enimmäismäärät lukuvuodelle 2018–2019. Esityksen mukaisesti lukioiden aloituspaikkoja Espoossa on vuonna 2018 yhteensä 54 enemmän kuin vuonna 2017.

Lautakunta päätti, että keväällä 2018 tarkastetaan lukiopaikkojen tarve ja tarvittaessa lisätään lukiopaikkoja.  Lautakunta päätti myös, että selvitetään englanninkielisen opetuksen lisäämisen mahdollisuutta lukioissa Espoossa. Perusteena on englanninkielisten oppilaiden määrän kasvu ja englanninkielisen opetuksen tarpeen kasvu, sekä Espoo-tarinan tavoite englanninkielisten palveluiden lisäämisestä.

Lisäksi lautakunta vahvisti lukioon pääsyn edellytykseksi Espoossa lukuaineiden tai painotetun keskiarvon vähintään 7,00.

5Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen (kh-asia)
Hallitus on antanut 19.9.2017 eduskunnalle esityksen laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2017 vp). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutoksista liitteen mukaisesti edellyttäen, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta hyväksytään eduskunnassa. Muutokset ovat liitteessä punaisella. Ne tulevat voimaan 1.1.2018.

8 Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2018-2019
Lautakunta jätti asian pöydälle.

9 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen periaatteet sekä iltapäivätoiminnan järjestämismuodot ja palveluntuottajien valintaperusteet
Lautakunta jätti asian pöydälle.

10 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta
Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen 27.10.2017 päivätystä hankesuunnitelmasta.

Tilapalvelut-liikelaitos on laatinut hankkeesta hankeselvityksen. Hankkeessa ei saada uusia varhaiskasvatuspaikkoja, minkä vuoksi toiminnallista tarveselvitystä ei ole tehty.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta totesi lausuntonaan Soukankujan päiväkodin teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelmasta, että hankesuunnitelman toiminnan tilatavoitteita koskevaan sisältöön ei ole huomauttamista.

Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ratkaisee väistötilan Soukankujan päiväkotia varten hyvissä ajoin. Lisäksi lautakunta edellyttää, että hankkeen tilaukseen sisällytetään sisustussuunnittelu käyttäjän kanssa sovitun tarpeen mukaisesti.

11 Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoiminnan laajentaminen 1.8.2018 lukien
Leppävaaran koulussa toimii urheiluyläkoululuokan lisäksi yksi Espoon kaupungin liikuntapainotetun opetuksen luokka. Koululta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella opetuksen järjestäminen kahdella erilaisella tavalla on osoittautunut haasteelliseksi mm. tuntijaon vuoksi. Urheiluyläkoululuokkien lisäämiselle nähdään olevan tarvetta, sillä kevään 2017 oppilasvalinnassa huomattiin urheiluyläkoululuokkien ja liikuntapainotetun opetuksen hakijoiden olevan suurelta osin samat.

1.    Päätti laajentaa Leppävaaran koulun urheiluyläkoulutoimintaa siten, että kouluun perustetaan lukuvuosille 2018-2021 kaksi seitsemännen vuosiluokan urheiluyläkoululuokkaa (24 oppilasta/ryhmä).
2.    Päätti, että Leppävaaran kouluun ei perusteta uusia liikuntapainotetun opetuksen luokkia lukuvuosille 2018-2021.
3.    Päätti, että urheiluyläkoululuokkien oppilaaksiotto toteutetaan 1.1.2018 lukien Urhean valtakunnallisten oppilasvalintaperusteiden mukaisesti siten, että espoolaiset hakijat ovat etusijalla.
4.    Päätti, että Leppävaaran koulun urheiluluokkien tuntijako voi ylittää vuosiluokalle säädetyn vähimmäistuntimäärän kahdella vuosiviikkotunnilla kullakin vuosiluokalla 7, 8 ja 9.
5.    Päätti, että urheiluyläkoululuokalle valitun oppilaan alakoulussa aloittaman A2-kielen opiskelu järjestetään Leppävaaran koulussa Espoossa säädetyn tuntijaon mukaisesti samoin kuin muissakin kouluissa.

12 Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2017
Arviointiraportin tulosten perusteella suomenkielisessä opetustoimessa on ryhdytty toimenpiteisiin. Heikentyvien lukutaitotulosten takia on perustettu lukutaidon edistämisen työryhmä. Ryhmän tavoitteena on kehittää lukutaidon parantamiseksi pitkäjänteisiä, kaikkia kouluja ja kaikkia luokka-asteita koskevia keinoja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön lukuvuonna 2018-2019. Tarkoitus on myös selvittää yksityiskohtaisemmin S2-oppilaiden tuloksia ALLU-testissä muun muassa eri kieliryhmittäin.

Lautakunta päätti tehdä selvityspyynnön jatkotoimenpiteistä liittyen henkilöstön hyvinvointiin:

1. Millä tavoin Kunta10-tutkimuksen tuloksia on käsitelty, ja kuinka tarpeellisten toimien toteutumista ja vaikuttavuutta kunkin koulun osalta seurataan? Ovatko kaikki koulut käsitelleet tulokset henkilöstön kanssa ja jos ei, kenen vastuulla käsittelyn seuranta on? Millaista tukea hallinnosta (SUKO ja SITO) on saatavilla kouluille?

2. Kenen/keiden vastuulla on huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta ja työmäärän rajaamisesta sellaiselle tasolle, että henkilöstö pystyy suoriutumaan tehtävistään? Toisaalta työmäärän lisääntyminen ja siihen liittyvä uupumus tunnistetaan hallinnossa, mutta todellisia välineitä työn rajaamiseen ei tunnu oleva, mieluumminkin päinvastoin. Kun lisää tehtäviä tulee, niiden selitetään olevan ”virkatyötä” (virkaehtosopimus ei tällaista tunne), josta ei voi kieltäytyä.

3. Millä tavoin henkilöstön työkykyä seurataan, miten tuloksia hyödynnetään käytännön tasolla ja miten tästä saadaan seurantatietoa?

4. Millä tavoin aggressiivisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten aiheuttamiin väkivalta- ja väkivallan uhkatilanteisiin reagoidaan? Suomenkielisen opetuksen arviointiraportissa todetaan, että ongelmatilanteisiin on puututtu kehittämällä johtamista, henkilöstön koulutusta ja puuttumalla oppimisympäristön ongelmakohtiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

5. Kouluissa on toteutettu/toteutetaan useita suuria muutoksia lyhyellä ajanjaksolla. Onko opetustoimen johto pohtinut opettajien kovasti kaipaaman "muutosvapaan ajanjakson" toteuttamista? Onko niin, että Espoon opetustoimen budjetti nojaa liikaa ulkopuoliseen hankerahoitukseen?
 
13 Hyvinvointikertomus 2017 – 2021 ja hyvinvointisuunnitelmat (kv-asia)
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain (410/2015, 1 §) mukaan kunnan keskeisimpiä tehtäviä, joka tulee säilymään kunnilla myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Espoolaisten hyvinvointi on useilla kansallisilla seurantaindikaattoreilla tarkasteltuna keskimääräistä parempi. Keskeiset hyvinvointihaasteet liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoiseen jakaantumiseen, nopeaan väestön sekä vieraskielisen väestön kasvuun, ikärakenteen vanhenemiseen, kaupungistumiseen sekä talouden hitaaseen kasvuun.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti merkitä tiedoksi Hyvinvointikertomuksen 2017-2021. Lautakunta myös hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta saadut lausunnot. Lisäksi lautakunta hyväksyi työikäisten hyvinvointisuunnitelman 2017-2021 niin, että siinä tullaan huomioimaan vielä vammaisneuvostolta saatu lausunto.

Lautakunta päätti esittää hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lautakunta päätti, että selvitetään Espoon mahdollisuus liittyä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin ja huomioi mallin tuomia sisältöjä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. 

Lautakunta päätti esittää, että vammaisten lasten ja nuorten tilanteeseen paneudutaan tarkemmin. Ohjelmaan suunnitellaan selkeät toimenpiteet ja seurantamittarit.

Lautakunta päätti esittää, että lasten ja nuorten käyttämien tilojen terveellisyys ja turvallisuus huomioidaan hyvinvointisuunnitelmassa.

Esityslista 
Lautakunnan jäsenet