Tiestön korjausvelalla ei saa vaarantaa Suomen taloutta ja hyvinvointia – MTK keräsi rapautuvan tieverkon kiireelliset korjauskohteet

Suomen talous nojaa tulevaisuudessakin vahvasti biotalouteen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Metsäteollisuuden merkitys on kasvussa, ruoka-ala elpyy kasvavan viennin tahdittamana ja uusiutuvan energian hajautettu tuotanto kasvaa nopeasti. Kaikki tämä tuotanto toteutuu maakunnissa ympäri Suomea. Lisäksi matkailijoiden määrä Suomessa on kovassa kasvussa. Teollisuuden ja palveluiden tuotanto sekä vienti- ja raaka-ainehuolto edellyttävät logistiikan toimivuutta kaikkialla Suomessa, vuoden jokaisena päivänä.

– Ilman suuria lisäpanostuksia väylien kuntoon Suomen talous rampautuu ja vaikutukset työllisyyteen ja hyvinvointiin ovat kohtalokkaita, Marttila toteaa.

Nykyinen hallitus teki hyvää työtä aloittaessaan määrätietoisen työn korjausvelan pienentämiseksi. Vauhdittaakseen tulevan hallituksen toimia MTK keräsi ympäri Suomea 200 maa- ja metsätaloudelle tärkeää kunnostettavaa esimerkkikohdetta.

– Esimerkkikohteiden avulla ymmärretään, kuinka tärkeä perusta maaseudun tieverkko on koko Suomen menestykselle. Logistisen ketjun on toimittava kannolta tai maitotilalta tehtaalle ja satamaan. Nämä kohteet tarjoavat myös maakuntien kansanedustajaehdokkaille konkretiaa vaalikampanjoihinsa, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola huomauttaa.

Käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston selonteossa Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelusta todetaan, että Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittinen teollisuus sijaitsee laajasti ympäri maata. Tämä edellyttää koko Suomen kattavaa ja toimivaa liikennejärjestelmää.

Selonteko antaa hyvän perustan, mutta on huolestuttavaa, jos yksityistiet jäävät huomiotta. Lähes jokainen metsä- ja elintarviketeollisuuden tuote saa alkunsa maaseudun yksityistien varrelta. Myös yksityistierahoituksen merkittävän lisäämisen on oltava osa pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelua, MTK vaatii.

MTK:n keräämät korjauskohteet:
https://www.mtk.fi/yrittajyys/fi_FI/valmiskorjausvelka2019/

Lisätietoja:
puheenjohtaja Juha Marttila, puh. 050 341 3167
elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, puh. 040 502 6810