Suomen Akatemia

Tieteen akateemikko Alfred W. Crosby kuollut

Jaa

Suomen Akatemian ulkomainen tieteen akateemikko, professori Alfred W. Crosby (1931–2018) on kuollut. Yhdysvaltalainen Alfred Crosby oli kuollessaan 87-vuotias. Hän teki tieteellisen uransa erityisesti ympäristö- ja globaalihistorian alalla useissa amerikkalaisissa yliopistoissa. Hän jäi eläkkeelle University of Texas at Austin -yliopistosta vuonna 1999. Hän opetti myös Helsingin yliopistossa kaksi lukuvuotta. Suomen Akatemian ulkomaiseksi akateemikoksi Crosby nimitettiin vuonna 1995.

Alfred W. Crosby teki uraauurtavaa tutkimusta ihmiskunnan historiallisten vaiheiden selittämisessä ja ymmärtämisessä. Häntä pidetään yhtenä modernin ympäristöhistorian perustajista. Crosby yhdisti työssään historian, maantieteen, biologian ja lääketieteen tutkimustuloksia pohtiessaan esimerkiksi sitä, miksi eurooppalaisten maahanmuuttajien oli suhteellisen helppoa asuttaa Pohjois-Amerikka, Australia ja Etelä-Amerikan eteläosat. Samalla hän oli kiinnostunut valottamaan sitä, miksi jotkut varhaiset kulttuurit hävisivät eivätkä kyenneet jatkamaan menestyksekkäästi. Yksi kiinnostuksen kohde tässä olivat epidemioiden vaikutukset. Näitä ilmiöitä ja niiden taustoja hän avasi muun muassa klassikoiksi nousseissa kirjoissaan The Columbian Exchange: Biological and Cultural Consequences of 1492 (1972), Ecological Imperialism: The Biological Expansion of Europe, 900-1900 (1986) ja America’s Forgotten Pandemic: The Influenza of 1918 (1976/1989).

Monipuolisen Crosbyn yksi kiinnostuksen kohde tutkijana oli myös tieteen ja teknologian historia. Tästä aihealueesta hän kirjoitti useita teoksia, mm. The Measure of Reality: Quantification and Western Society, 1250-1600Throwing Fire: Projectile Technology Through History; ja Children of the Sun: A History of Humanity’s Unappeasable Appetite for Energy.Omien sanojensa mukaan työ historioitsijana teki hänestä myös tulevaisuuden tutkijan, ja häntä kiinnosti elämänsä loppuun asti se, miten voisimme tehdä huomisesta paremman.

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Ulkomaisten akateemikon arvonimen haltijoiden määrää ei ole rajoitettu.

http://www.aka.fi/fi/akatemia/tutkimuksen-tekijoita/tieteen-akateemikot/

Lisätietoa akateemikko Alfred Crosbyn työstä ja tutkimuksesta:
Yhdysvaltain historian professori Mikko Saikku
etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Helsingin yliopisto

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Tieteen tila 2018: Suomen tieteen taso noussut - Tutkimuksen ja osaamisen keskittymät, ilmiöpohjaisuus ja profiloituminen luovat pohjaa tulevalle kehitykselle10.12.2018 10:00Tiedote

Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksen tulokset kertovat, että bibliometrisillä mittareilla tarkasteltuna Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla. Tohtorin tutkinnon suorittaneet tekevät aikaisempaa suuremman osan tutkimustyöstä. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ovat vähentyneet merkittävästi. Ilmiöpohjaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen keskittymien sekä profiloitumisen merkitys kasvavat tutkimuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.

Vetenskapens tillstånd 2018:vetenskapens nivå i Finland har höjts - Koncentrationer av forskning och kunskap, fenomenbaserad forskning och forskningsprofilering lägger grunden för framtida utveckling10.12.2018 10:00Tiedote

Finlands Akademi offentliggjorde idag 2018 års utvärderingsrapport om vetenskapens tillstånd i Finland. Resultaten, som grundar sig på bibliometriska indikatorer, visar att vetenskapens nivå i Finland har höjts under 2010-talet.Personer som avlagt doktorsexamen står för en allt större andel av den forskning som bedrivs i landet.Antalet forskningsårsverken vid statliga forskningsinstitut har minskat väsentligt.I framtiden kommer fenomenbaserad forskning, koncentrationer av forskning och kunskap samt forskningsprofilering att få allt större betydelse inom forskningens utveckling.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme