Suomen Akatemia

Tieteen tila 2018: Suomen tieteen taso noussut - Tutkimuksen ja osaamisen keskittymät, ilmiöpohjaisuus ja profiloituminen luovat pohjaa tulevalle kehitykselle

Jaa
Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksen tulokset kertovat, että bibliometrisillä mittareilla tarkasteltuna Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla. Tohtorin tutkinnon suorittaneet tekevät aikaisempaa suuremman osan tutkimustyöstä. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ovat vähentyneet merkittävästi. Ilmiöpohjaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen keskittymien sekä profiloitumisen merkitys kasvavat tutkimuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.

Tieteen tasoa on tarkasteltu katsauksessa käyttämällä eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta eli top 10 -indeksiä. Uusimmat tiedot koskevat vuosien 2012-2015 julkaisuja ja niihin vuoden 2017 loppuun mennessä kertyneitä viittauksia.

Suomen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja on vuosien 2012-2015 julkaisuille 1,12, kun maailman keskitaso on 1. Edellisessä katsauksessa havaittu nousu on jatkunut. Monet keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin edelleen selvästi Suomea edellä. Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri.

”Indeksi on kehittynyt oikeaan suuntaan. Bibliometriset indikaattorit tarjoavat yhden näkymän tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun, mutta eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Muutokset ovat aina monien pitkäjänteisten tekijöiden tulosta”, muistuttaa Suomen Akatemian pääjohtaja, Tieteen tila -ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Mannila.

Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistyöstä tohtorit tekevät edelleen vain noin kuusi prosenttia.

Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstössä jatko-opiskelijoiden henkilötyövuodet vähenivät ja post doc -tutkijoiden henkilötyövuodet lisääntyivät vuosina 2012–2017. Tutkimuslaitoksissa tutkimustyövuodet vähenivät merkittävästi.

Tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien) sekä ilmiöpohjaisuuden merkitys korostuvat tieteen teossa jatkossa.Tieteen tila 2018 -katsauksen suosituksissa todetaan, että laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.

”Menestyksekkäät tutkimuksen ja osaamisen keskittymät rakentuvat nykyisin usein ilmiöpohjaisesti, ja yliopistojen strategiat pohjautuvat entistä enemmän tällaisten monitieteisten keskittymien varaan. Keskittymien kehittyminen vaatii tutkimusorganisaatioilta vahvaa profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä sekä selkeitä pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja”, toteaa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Tieteen tila -katsauksen suosituksissa korostetaan myös inhimillisten voimavarojen merkitystä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa. ”Rekrytoinnit ovat yliopistojen menestyksen kannalta keskeisiä päätöksiä ja niiden onnistumiseen tarvitaan määrätietoisia strategisia toimia. Yliopistojen tutkimuksen uudistuminen ja profiloituminen toteutuu käytännössä henkilövalintojen kautta”, toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Selvityksen yhtenä erityisteemana on tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta Suomessa ja vertailumaissa. ”Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja korkeakouluvision tavoite neljän prosentin tutkimus- ja kehitysintensiteetistä edellyttää merkittäviä toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla”, korostaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala.

Anni Huhtala, Keijo Hämäläinen ja Jukka Mönkkönen ovat Tieteen tila 2018 -ohjausryhmän jäseniä.

Suomen Akatemian tieteen tila -työssä tuotetaan materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa.

Tutustu Tieteen tila 2018 -katsauksen johtopäätöksiin ja suosituksiin verkossa www.aka.fi/tieteentila

Katsaus verkkojulkaisuna osoitteessa www.aka.fi/tieteentila

Lisätietoja:

pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia
p. 029 533 5001, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

ylijohtaja Anni Huhtala, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
p. 0295 519 414, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi

rehtori Keijo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
p. 040 6800 215, etunimi.sukunimi(at)jyu.fi

rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
p. 0294 45 8001, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen Suomen Akatemia
p. 029 533 5141, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release

The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye