Suomen Akatemia

Tieteen tila 2018: Suomen tieteen taso noussut - Tutkimuksen ja osaamisen keskittymät, ilmiöpohjaisuus ja profiloituminen luovat pohjaa tulevalle kehitykselle

Jaa

Suomen Akatemian Tieteen tila 2018 -katsauksen tulokset kertovat, että bibliometrisillä mittareilla tarkasteltuna Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla. Tohtorin tutkinnon suorittaneet tekevät aikaisempaa suuremman osan tutkimustyöstä. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ovat vähentyneet merkittävästi. Ilmiöpohjaisuuden, tutkimuksen ja osaamisen keskittymien sekä profiloitumisen merkitys kasvavat tutkimuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.

Tieteen tasoa on tarkasteltu katsauksessa käyttämällä eniten viitattuun kymmeneen prosenttiin kuuluvien tieteellisten julkaisujen suhteellista osuutta eli top 10 -indeksiä. Uusimmat tiedot koskevat vuosien 2012-2015 julkaisuja ja niihin vuoden 2017 loppuun mennessä kertyneitä viittauksia.

Suomen top 10 -indeksi on kohonnut 2010-luvulla ja on vuosien 2012-2015 julkaisuille 1,12, kun maailman keskitaso on 1. Edellisessä katsauksessa havaittu nousu on jatkunut. Monet keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin edelleen selvästi Suomea edellä. Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on suuri.

”Indeksi on kehittynyt oikeaan suuntaan. Bibliometriset indikaattorit tarjoavat yhden näkymän tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun, mutta eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Muutokset ovat aina monien pitkäjänteisten tekijöiden tulosta”, muistuttaa Suomen Akatemian pääjohtaja, Tieteen tila -ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Mannila.

Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistyöstä tohtorit tekevät edelleen vain noin kuusi prosenttia.

Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstössä jatko-opiskelijoiden henkilötyövuodet vähenivät ja post doc -tutkijoiden henkilötyövuodet lisääntyivät vuosina 2012–2017. Tutkimuslaitoksissa tutkimustyövuodet vähenivät merkittävästi.

Tutkimuksen ja osaamisen keskittymien (ekosysteemien) sekä ilmiöpohjaisuuden merkitys korostuvat tieteen teossa jatkossa.Tieteen tila 2018 -katsauksen suosituksissa todetaan, että laadukkaat, vaikuttavat ja vetovoimaiset tutkimuksen ja osaamisen keskittymät ovat välttämättömiä Suomen kehitykselle. Tällaiset keskittymät edellyttävät profiloitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.

”Menestyksekkäät tutkimuksen ja osaamisen keskittymät rakentuvat nykyisin usein ilmiöpohjaisesti, ja yliopistojen strategiat pohjautuvat entistä enemmän tällaisten monitieteisten keskittymien varaan. Keskittymien kehittyminen vaatii tutkimusorganisaatioilta vahvaa profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä sekä selkeitä pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja”, toteaa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Tieteen tila -katsauksen suosituksissa korostetaan myös inhimillisten voimavarojen merkitystä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa. ”Rekrytoinnit ovat yliopistojen menestyksen kannalta keskeisiä päätöksiä ja niiden onnistumiseen tarvitaan määrätietoisia strategisia toimia. Yliopistojen tutkimuksen uudistuminen ja profiloituminen toteutuu käytännössä henkilövalintojen kautta”, toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Selvityksen yhtenä erityisteemana on tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta Suomessa ja vertailumaissa. ”Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja korkeakouluvision tavoite neljän prosentin tutkimus- ja kehitysintensiteetistä edellyttää merkittäviä toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla”, korostaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala.

Anni Huhtala, Keijo Hämäläinen ja Jukka Mönkkönen ovat Tieteen tila 2018 -ohjausryhmän jäseniä.

Suomen Akatemian tieteen tila -työssä tuotetaan materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa.

Tutustu Tieteen tila 2018 -katsauksen johtopäätöksiin ja suosituksiin verkossa www.aka.fi/tieteentila

Katsaus verkkojulkaisuna osoitteessa www.aka.fi/tieteentila

Lisätietoja:

pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia
p. 029 533 5001, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

ylijohtaja Anni Huhtala, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
p. 0295 519 414, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi

rehtori Keijo Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto
p. 040 6800 215, etunimi.sukunimi(at)jyu.fi

rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto
p. 0294 45 8001, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen Suomen Akatemia
p. 029 533 5141, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2018 rahoitamme tutkimusta 444 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista.  Vuonna 2018 Akatemia käyttää tieteen edistämiseen rahapelitoiminnasta saatuja varoja 70,7 miljoonaa euroa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin mahdollisuutta läpimurtoihin ja uusia avauksia11.6.2019 15:35:12 EESTTiedote

11.6.2019. Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

BTY:n valitsemissa akatemiahankkeissa painotettiin laadukasta perustutkimusta22.5.2019 16:25:40 EESTTiedote

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY)on myöntänyt rahoituksen 91 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 116 osahanketta. Toimikunta käyttää rahoitukseen noin 44,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista 22 prosenttia rahoitetaan. Valinnoissaan toimikunta halusi tukea erityisesti toimialojensa perustutkimusta ja painotti vahvasti hankkeiden tieteellistä laatua. Muita päätöksentekokriteereitä olivat tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja uudistuminen. ”Hankkeista suuri osa oli tieteellisesti erittäin korkeatasoisia, mutta toimikunta pystyi rahoittamaan näistä vain osan”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab. Kaikki rahoituksen saaneet saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6. Syksyn 2018 haussa Akatemialla oli käytössä valtion lisäbudjetista osoitettu 25 miljoonaan euron lisärahoitus nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämiseen. Akatemia päätti jakaa tämän rahoituksen akatemiahankkeissa. Biotieteid

Finlands Akademi beviljade profileringsfinansiering för att stärka universitetens forskningsförutsättiningar17.5.2019 10:10:53 EESTTiedote

Finlands Akademi har fattat besluten om finansieringen för att stärka forskningens profilering vid universiteten i Finland. Finansieringen stöder utvecklingen av forskningsområden som universiteten har valt på basis av sin strategi och stärker förutsättningarna att bedriva forskning av hög kvalitet. Akademins finansiering påskyndar universitetens utvecklingsarbete.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme