Helsingin yliopisto

Tieteisfiktion harrastajat suhtautuvat aivojen digitointiin myönteisesti

Jaa

Mind upload -teknologian tavoitteena on tehdä ihmisen aivoista toimiva kopio tietokoneeseen. Tätä aivojen digitointiin ja yksityiskohtaiseen solutason kuvaamiseen liittyvää teknologiaa kehitetään tällä hetkellä miljardien rahoituksella. Tieteisfiktiota harrastavat ihmiset suhtautuvat teknologiaan muita positiivisemmin.

– Mind upload -teknologiaan liittyy paljon ratkaisemattomia filosofisia kysymyksiä, kertoo tutkija Michael Laakasuo.

– Siirtyykö esimerkiksi aivojen kopioimisen myötä myös tietoisten kokemusten mahdollisuus tietokoneeseen? Onko digitaalisilla aivoilla mahdollisuus kokea kipua tai onko niiden sammuttaminen murhaan verrattavissa oleva asia? Minkälaista on mahdollinen ikuinen elämä digitaalisella alustalla?

Tieteisfiktion harrastajat suhtautuvat myönteisesti

Näitä kysymyksiä voi pitää tieteisfiktiona, mutta aivojen digitoimisessa on tehty ensimmäisiä läpimurtoja: esim. sukkulamadon (C. Elegans) hermosto on jo onnistuneesti mallinnettu legorobottiin, joka kykenee liikkumaan ja väistämään esteitä omatoimisesti. Myös rotan aivojen tuntokeskuksesta on vastikään saatu luotua toimiva digitaalinen kopio.

Aivojen digitoinnin tieteellisiä läpimurtoja ja siihen liittyviä kysymyksiä pohditaan niin tieteisfiktiossa kuin filosofisten tiedelehtien sivuillakin. Helsingin yliopiston Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmä tutkii aihetta myös moraalipsykologian näkökulmasta eli kartoittaa tavallisten ihmisten taipumuksia hyväksyä tai tuomita tämän teknologian käyttö.

– Ensimmäisessä osatutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin Yhdysvalloista, huomattiin, että miehet olivat teknologian suhteen hyväksyvämpiä kuin naiset. Erot katosivat, kun vakioitiin sukupuolten tieteisfiktion harrastuneisuus, Michael Laakasuo kertoo.

Laakasuon mukaan huomattiin, että korkeampi altistuminen tieteisfiktiolle ennusti ylipäätään positiivisempaa suhtautumista mind upload -teknologiaan. Tutkimuksessa todettiin myös perinteisen uskonnollisuuden olevan yhteydessä kielteisiin reaktioihin tätä teknologiaa kohtaan.


Seksuaali-inhoherkät paheksuvat

Toisessa osatutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin Suomesta, kävi ilmi, että ihmiset paheksuivat ihmisen tietoisuuden siirtoa ylipäätään, mutta siirron kohteella ei ollut merkitystä: se saattoi olla simpanssi, tietokone tai androidi.

Kolmannessa osatutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joita kuolema ahdistaa ja jotka paheksuvat itsemurhia kokivat tämän teknologian positiivisessa valossa ja hyväksyivät sen käytön. Tässä osatutkimuksessa tutkijat löysivät myös voimakkaan yhteyden seksuaalisen inhoherkkyyden ja mind upload -teknologian paheksunnan välillä. Seksuaali-inhoherkät ihmiset kokevat vastenmieliseksi mm. pornovideoiden katsomisen tai naapureiden rakasteluäänet. Tulokset seksuaali-inhon negatiivisista yhteyksistä mind upload -teknologian paheksumiseen ovat yllättävät, sillä tällä teknologialla ei päällisin puolin ole relevantteja yhteyksiä lisääntymiseen ja parinvalintaan.

– Tulokset voivat kuitenkin näyttää järkeviltä siitä näkökulmasta, ettei aivonsa digitoineen ihmisen kanssa voi enää biologisesti lisääntyä. Teknologia siis haastaa ihmisluonnon olemuksen perustavalla tavalla, Michael Laakasuo perustelee.

Ihmisaivon digitaalinen kopio voi lisääntyä kuin ameeba, jakautumalla kahtia, jolloin yksi ihmisenä olemisen peruspilari, eli seksuaalisuus, muuttuu tarpeettomaksi. Tätä taustaa vasten seksuaali-inhon yhteys tämän teknologian käytön tuomitsevuuteen vaikuttaa järkevältä.

Rahoitusta koneälyn ja robotiikan tutkimukselle


Nämä kyseiset tutkimukset rahoitti Jane ja Aatos Erkon säätiö, mutta tämän lisäksi Moralities of Intelligent Machines -hanke on saanut Weisell-säätiöltä 100 000 euron lahjoituksen vuodeksi jatkotutkimuksia varten. Säätiön puheenjohtaja Mikko Voipion mukaan humanismilla on suuri merkitys koneälyn ja robotiikan tutkimuksessa.

– Tekoälyn voimakas kehittyminen ja yleistyminen elämän eri alueilla herättää huolen teknologian soveltamisen eettisestä ja humanistisesta puolesta. Otetaanko järjestelmien tekemisessä ja kouluttamisessa huomioon myös teknologian soveltamisalueen moraali- ja etiikkanäkökulma? Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmä keskittyy tähän tekniikan soveltamisen toiseen ja helposti unohtuvaan puoleen. Weisell-säätiön hallitus pitää tällaista tutkimusta tärkeänä juuri nyt, kun tekoäly tuntuu olevan päättäjien huulilla. On hyvä, että kolikon toinenkin puoli tulee näin esiin.

Michael Laakasuon mukaan robotiikan ja tekoälyn moraalipsykologisen tutkimuksen rahoitusnäkymät ovat tällä hetkellä jokseenkin epäselvät, mutta Moralities of Intelligent Machines on kiitollinen sekä rahoittajilleen että suomalaiselle yhteiskunnalle sen jatkuvasta kiinnostuksesta ja kannustuksesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot:

Michael Laakasuo
michael.laakasuo@helsinki.fi
puhelin: +358445181521

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat kehittivät uudenlaisen menetelmän, jolla ihosoluista voidaan tuottaa monikykyisiä kantasoluja6.7.2018 12:00Tiedote

Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat ovat ensimmäisen kerran onnistuneet palauttamaan erilaistuneet ihosolut monikykyisiksi kantasoluiksi aktivoimalla solujen omia geenejä. Heidän kehittämäänsä menetelmää voidaan todennäköisesti hyödyntää lukuisissa kudosteknologian sovelluksissa ja muun muassa biopankkitoiminnassa. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme