Helsingin yliopisto

Tietokoneohjelmista ja kännykkäsovelluksista apua mielenterveyspalvelujen kasvavaan kysyntään

Jaa

Laajan, yli 80 tutkimusta kattavan meta-analyysin tulokset osoittavat, että digitaaliset interventiot ovat lupaava apu nopeasti kasvavaan mielenterveyspalvelujen kysyntään. Hoitoon sitoutumiseen tarvitaan kuitenkin edelleen ihmisen tukea.

Koronaviruspandemialla on ollut huomattava maailmanlaajuinen vaikutus mielenterveyteen. Masennuksen ennustetaan nousevan yhdeksi yleisimmistä kuolinsyistä ja sairastuvuuden syistä maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan alle viidennes hoitoa tarvitsevista ihmisistä saa asianmukaista hoitoa.

Ratkaisuksi on ehdotettu digitaalisia interventioita, joissa psykoterapeuttisen hoidon osia tarjotaan tietokoneohjelmien tai mobiilisovellusten välityksellä. Sekä yksityiset että julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat ottaneet nopeasti käyttöön digitaalisia interventiomenetelmiä. Tutkijaryhmä päätti selvittää, ovatko ne yhtä tehokkaita kuin perinteinen kasvokkain annettava psykoterapia, onko niistä hyötyä myös julkisessa terveydenhuollossa ja mikä on ihmisen antaman tuen merkitys digitaalisessa terapiassa.

Helsingin yliopiston tutkijat arvioivat digitaalisten interventioiden tehoa toteuttamalla tähän asti suurimman ja kattavimman meta-analyysin aiheesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Freiburgin, Ulmin ja Pavian yliopistojen sekä Amsterdamin vapaan yliopiston tutkijoiden kanssa. Aineistoon kuului vuodesta 1990 vuoden 2020 lokakuuhun tehdyt satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin digitaalisten interventioiden käyttöä masennuksen hoidossa. Analyysi kattoi kaikkiaan 83 itsenäistä tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 15 530 ihmistä.

Meta-analyysin tulokset on julkaistu Psychological Bulletin -tiedelehdessä.

”Ohjelmistot eivät yksinään riitä läheskään kaikille”

Tutkijat havaitsivat, että yleisesti ottaen digitaaliset hoitomuodot ovat masennuksen hoidossa tehokkaita. Siitä huolimatta ihmisen tarjoamaa tukea tarvitaan edelleen, kun halutaan varmistaa hoitoon sitoutuminen ja taata kasvokkaista hoitoa vastaavat hoitotulokset. 

– Digitaaliset interventiot voivat olla hyödyllinen tapa vastata mielenterveyspalvelujen kasvavaan kysyntään etenkin silloin, kun pitkät jonot, taloudellisten resurssien puute tai muut tekijät estävät pääsyn kasvokkaiseen terapiaan. Samalla tutkimus osoitti, että tekniikan kehittymisestä huolimatta tarvitaan edelleen ihmisen tukea, jos tavoitellaan vastaavia tuloksia kuin kasvokkaisessa terapiassa. Ohjelmistot eivät yksinään riitä läheskään kaikille, eivät varsinkaan keskivaikeista tai vaikeammista oireista kärsiville, toteaa hanketta johtanut väitöskirjatutkija Isaac Moshe Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa ei havaittu eroa siinä, antoiko digitaalisissa interventioissa tukea koulutettu terveydenhuollon ammattilainen vai henkilö, jolla ei ole virallista pätevyyttä tehtävään.

Tekoäly ja uudet tekniset ratkaisut voivat auttaa mielenterveysongelmien ehkäisyssä

Tekoälyllä ja uusilla teknisillä apuvälineillä saattaa olla merkittävä rooli mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä.

– Nykyään yli kolmella miljardilla ihmisellä on älypuhelin, minkä lisäksi puettavien laitteiden suosio kasvaa. Ne tuottavat tauotta tietoa käyttäjien käyttäytymisestä ja fysiologiasta. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla on tarjolla lupaavia tapoja tunnistaa datan avulla henkilöitä, joille on vaarassa kehittyä mielenterveyden ongelmia. Sen jälkeen tietoja voidaan käyttää yksilöllisten interventioiden toteuttamiseen, jolloin voidaan estää oireiden paheneminen, sanoo Freiburgin yliopistosta tutkija Lasse Sander, joka johti tutkimuksen kansainvälistä tutkijaryhmää. 

Vaikka pahenevaa mielenterveyskriisiä voitaisiin lievittää lupaavilla teknisillä ratkaisuilla, Moshe kehottaa varovaisuuteen:

– Valtaosassa tähänastisista tutkimuksista tutkittavilla on ollut lievä tai keskivaikea masennustila. Vaikea-asteisesti masentuneita ihmisiä tai ihmisiä, joiden sairauteen liittyy itsemurhariski, on tutkittu hyvin vähän. Näyttö digitaalisten interventioiden osuudesta vaikea-asteisen ja monimutkaisen masennuksen hoidossa on puutteellista. Lisätutkimuksia kaivataan kipeästi myös älypuhelinsovelluksista. Mielenterveyssovelluksia on tarjolla yli 10 000, mutta niiden tehoa arvioivia kunnollisia satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia löytyi vain muutama.

Alkuperäinen artikkeli: Moshe, I., Terhorst, Y., Philippi, P., Domhardt, M., Cuijpers, P., Cristea, I., Pulkki-Råback, L., Baumeister, H., Sander, L.B. Digital interventions for the treatment of depression: A meta-analytic review. Psychological Bulletin, 2021. DOI: 10.1037/bul0000334

Lisätietoja: (englanniksi)

Isaac Moshe, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 040 632 4442
isaac.moshe@helsinki.fi 

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme