DNA Oyj

Tietoturva-asiantuntija listaa: Kolme tärkeää perusasiaa, joista jokaisen tulisi huolehtia – kodin laitteiden elinkaari luo uusia tietoturvahaasteita

Jaa

Yli kaksi vuosikymmentä tietoturva-alalla työskennellyt DNA:n tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen korostaa arjen tietoturvassa kolmea asiaa: oman identiteetin suojaamista, huijausviestien tunnistamista ja laitteiden tietoturvapäivitysten pitämistä ajan tasalla. IoT-teknologian laajamittainen käyttö luo aivan uusia tietoturvahaasteita, joiden ratkaisemiseksi on hyödynnettävä parhaita tarjolla olevia tietoturvaratkaisuja.

IoT-laitteet eivät teknisesti eroa merkittävästi henkilökohtaisista tietokoneista tai puhelimista, muutoin kuin kokonsa ja käyttötarkoituksensa puolesta. Ne ovat yhtä haavoittuvia ja siten voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa kodin sisäverkon tietoturvallisuuden. Kuva: DNA
IoT-laitteet eivät teknisesti eroa merkittävästi henkilökohtaisista tietokoneista tai puhelimista, muutoin kuin kokonsa ja käyttötarkoituksensa puolesta. Ne ovat yhtä haavoittuvia ja siten voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa kodin sisäverkon tietoturvallisuuden. Kuva: DNA

DNA:n hallinnollisesta tietoturvasta ja tietoturvakäytänteistä vastaavan Seppo Pekosen mukaan oman identiteetin suojaaminen verkkotoiminnoissa on ykkössijalla tietoturvauhkien torjumisessa.

”Käyttäjätunnuksista ja salasanoista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Eri verkkopalveluissa käytettävien salasanojen tulee olla riittävän vahvat ja toisistaan poikkeavat. Tässä monella suomalaisella on vielä rutkasti parantamisen varaa. Käyttäjätunnusten ja salasanojen hallintaan on olemassa hyviä työkaluja, joihin kannattaa tutustua”, Pekonen sanoo.

Toinen erityishuomiota vaativa asia on asiantuntijan mukaan kyky tunnistaa huijausviestejä, mikä on jo olennainen osa verkkolukutaitoa. Huijausviestit kehittyvät nopeasti ja ne ovat entistä vaikeammin tunnistettavia, eikä edes suomen kieli enää suojaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Viestien sisällössä oleviin epäjohdonmukaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi siihen, miksi lähettäjä tietää vain sähköpostiosoitteen eikä oikeaa nimeä, jolla puhuttelee viestissään. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, hälytyskellojen pitää alkaa soida.

”Kolmantena on vielä henkilökohtaisten tietokoneiden ja puhelimien tietoturvapäivityksien ja antivirussovellusten pitäminen ajan tasalla, sillä verkkorikolliset käyttävät hyväksi laitteissa käytettyjen sovellusten haavoittuvuuksia. Tätä voisi verrata esimerkiksi ulko-oveen, joka avataan poistuttaessa ja jätetään raolleen.”

Älä unohda jääkaapin haavoittuvuutta – pitkä elinkaari lisää riskejä

IoT, eli esineiden internet, ja siihen kytkettävät kodin älylaitteet yleistyvät. Pekonen arvioi tämän synnyttävän tarpeen kasvavalle tietoturvatietoisuudelle niin kuluttajille kuin yrityksillekin. IoT-laitteet voidaan jakaa tietoturvallisuuden kannalta kahteen kategoriaan: yhtäältä suljettujen verkkojen ratkaisuihin, joiden tietoturvallisuutta voidaan teknisesti kontrolloida esimerkiksi 5G-verkkojen palveluilla ja toisaalta julkiseen internetiin liitettäviin laitteisiin, joiden tietoturvallisuuden hallinta jää pääsääntöisesti loppukäyttäjän vastuulle.

”Kuluttajamarkkinoille tarkoitettujen laitteiden tietoturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota niitä valittaessa ja otettaessa käyttöön. Esimerkiksi laitteet, jotka sisältävät kuvan tai äänen tallentamiseen liittyviä toiminnallisuuksia, saattavat tallentaa sisältöä tuntemattomiin pilvipalveluihin. Tällöin on hyvä tiedostaa, että sisältö on muualla kuin omassa hallinnassa olevissa laitteissa. Yleisesti kotiverkkojen sisäisiin tietoturvaratkaisuihin on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota”, Pekonen muistuttaa.

IoT-laitteiden tietoturvapäivitykset onkin pidettävä ajan tasalla, Pekonen painottaa. IoT-laitteet eivät teknisesti eroa merkittävästi henkilökohtaisista tietokoneista tai puhelimista, muutoin kuin kokonsa ja käyttötarkoituksensa puolesta. Ne ovat yhtä haavoittuvia ja siten voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa kodin sisäverkon tietoturvallisuuden.

”Laitteita voidaan kaapata haavoittuvuuksia hyväksikäyttäen ja käyttää erilaisten verkkorikosten apuvälineinä. IoT-laitteiden, kuten älyjääkaappien, -liesien ja -kahvinkeittimien, elinkaari voi vaihdella merkittävästi. Perinteisten kodinkoneiden elinkaari on yleensä useita vuosia, kun taas kulutuselektroniikkaan rinnastettavien laitteiden elinkaari on lyhyempi. Laitteita valittaessa on hyvä pyrkiä selvittämään, että niihin integroitujen ja verkkoon kytkettävien tietokoneiden tietoturvapäivityksiä on saatavilla laitteiden odotetun elinkaaren ajan. Hankinnan yhteydessä on hyvä tiedostaa, että uusien tietoturvapäivitysten julkaiseminen voi päättyä hyvinkin pian laitteiden myynnin päätyttyä. Laitteisiin liittyviä tietoturvariskejä voi pienentää olennaisesti oman kotiverkon huolellisella suunnittelulla.”

 

5G-teknologialla voidaan vahvistaa tietoturvaa

Jatkuvasti yleistyvän 5G-teknologian avulla voidaan vahvistaa tietoturvaa, sillä 5G-verkossa on mahdollista toteuttaa aiempaa suojatumpia ratkaisuja kuin muilla mobiiliteknologioilla.  5G-teknologiaan perustuvilla ratkaisuilla voidaan parantaa tietoturvallisuuden tasoa rajaamalla palveluita loogisiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi estämällä niiden kommunikointi julkiseen internetiin.

Pekosen mukaan teknologisella kehityksellä, esimerkiksi siirtymisellä 3G:stä 4G:hen ja yhä edelleen 5G:hen, ei itsessään ole ollut vaikutusta tietoverkkorikollisuuden määrän kasvuun. Kyse on enemmänkin yleisestä trendistä, jossa verkkoon liitettyjen laitteiden määrän kasvaessa erittäin nopeasti myös puutteellisesti ylläpidettyjen ja haavoittuvien laitteiden määrä kasvaa. Tämä kasvattaa osaltaan potentiaalista kasvualustaa rikollisille toimijoille.

”Verkkorikollisuuteen liittyvät menetelmät kehittyvät nopeasti ja muuttuvat jatkuvasti aiempaa vaikeammin havaittaviksi ja vaarallisimmiksi. Ammattimaisiksi luokiteltavilla verkkorikollisilla on käytettävissään mittavat keinovalikoimat ja resurssit, joita voidaan kohdentaa niin kuluttajiin, yrityksiin kuin hallinnollisiin organisaatioihinkin."

Digitaalisessa maailmassa tietoturvan ja tietosuojan merkitys korostuvat entisestään. Tämän vuoksi ne nostettiin myös DNA:n vastuullisuusohjelmassa omaksi kohdakseen vuonna 2020.  Panostamme henkilöstömme ja kumppaneittemme vahvan tietosuoja- ja tietoturvakulttuurin jatkuvaan kehittämiseen, jota pidämme oman toimintamme kivijalkana tuottaessamme turvallisia palveluita asiakkaillemme.

Lisätietoja medialle

Seppo Pekonen, tietoturvapäällikkö, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Kuvat

IoT-laitteet eivät teknisesti eroa merkittävästi henkilökohtaisista tietokoneista tai puhelimista, muutoin kuin kokonsa ja käyttötarkoituksensa puolesta. Ne ovat yhtä haavoittuvia ja siten voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa kodin sisäverkon tietoturvallisuuden. Kuva: DNA
IoT-laitteet eivät teknisesti eroa merkittävästi henkilökohtaisista tietokoneista tai puhelimista, muutoin kuin kokonsa ja käyttötarkoituksensa puolesta. Ne ovat yhtä haavoittuvia ja siten voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa kodin sisäverkon tietoturvallisuuden. Kuva: DNA
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

DNA Oyj
DNA Oyj
PL 10
01044 DNA

http://www.dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2019 liikevaihtomme oli 942 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA ja Kasvu Open jatkavat yhteistyötä yrittäjien digitaalisten valmiuksien tukemiseksi23.2.2021 10:15:00 EETTiedote

DNA ja Kasvu Open ovat sopineet jatkavansa yhteistyötään, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia kasvuyrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja vahvistamaan kasvuaan. Digitaalisen yhdenvertaisuuden edistäminen on DNA:lle kantava teema kumppanuuksien valinnassa, ja yhdessä Kasvu Openin kanssa DNA voi tehokkaasti edistää yrittäjien digitaalisen liiketoiminnan valmiuksia.

Challenges of home networks are finally history with new kind of smart technology – DNA launches a revolutionary service16.2.2021 14:00:00 EETPress release

DNA is launching a new DNA Nettipulssi service based on smart technology for fixed-network modems. The most common home network challenges result from WiFi, but they have been difficult to detect in the past. The service makes it possible to considerably enhance the quality of the wireless network in your home, as it optimises the network and provides room-specific network improvement suggestions, among other things.

Vihdoin kotiverkkojen haasteet historiaan uudenlaisen älyteknologian avulla – DNA lanseeraa käänteentekevän palvelun16.2.2021 14:00:00 EETTiedote

DNA lanseeraa kiinteän verkon modeemeihin uuden älyteknologiaan perustuvan DNA Nettipulssi -palvelun. Yleisimmät kodin verkkohaasteet johtuvat WiFi-verkosta, mutta niitä on ollut aiemmin haastava havaita. Palvelun avulla on mahdollista saada kodin langaton verkko huomattavasti laadukkaammaksi, sillä DNA Nettipulssi -palvelu muun muassa optimoi verkkoa ja antaa huonekohtaisia verkon parannusehdotuksia.

Turussa jo yli sata DNA:n 5G-tukiasemaa! Näin verkko on laajentunut kaupungissa reilun vuoden aikana10.2.2021 10:30:00 EETTiedote

DNA:n 5G-verkko on toiminut Turussa jo yli vuoden verran, minkä aikana uutta teknologiaa on otettu käyttöön vauhdilla: joulukuussa avattiin jo Turun sadas DNA:n 5G-tukiasema. Turun 5G-valloitus lähti liikkeelle vuotta aiemmin joulukuussa 2019 kaupungin keskustan liepeiltä, kun ensimmäinen, Nummen ja Itäharjun kaupunginosia palveleva tukiasema otettiin käyttöön. Sen jälkeen peitto Turussa ja sen ympäristössä on tihentynyt niin, että Maskusta voi nyt ajella Armonlaaksoon tai Naantalista Kaarinaan poistumatta 5G-alueelta.

Tampereella jo yli sata DNA:n 5G-tukiasemaa! Verkko kattaa ratikan reitin lähes kokonaan – näin rakentaminen on edennyt10.2.2021 10:30:00 EETTiedote

DNA:n 5G-verkko on toiminut Tampereella jo yli vuoden verran, minkä aikana uutta teknologiaa on otettu käyttöön vauhdilla: tammikuussa avattiin jo Tampereen sadas DNA:n 5G-tukiasema. Tampereen 5G-valloitus lähti liikkeelle joulukuussa 2019 kaupungin läntisimmistä osista, kun ensimmäinen tukiasema otettiin käyttöön Kalkussa. Sen jälkeen peitto on tihentynyt Tampereella ja sen ympäristössä niin, että Hakametsästä voi nyt ajella aina Nokialle tai Ylöjärvelle asti poistumatta 5G-alueelta. Myös loppukesästä avattavan ratikan reitti on lähes kokonaan 5G-peiton alla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme