Helsingin yliopisto

Tietyt temperamenttipiirteet sekä masennusoireet ovat yhteydessä paranoidiseen ajatteluun

Jaa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi myös, että tietyt luonnepiirteet ja niihin liittyvät läheiset ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet suojasivat paranoidiselta ajattelulta niitä yksilöitä, joilla oli temperamenttisidonnainen alttius paranoidisuudelle.

Psykologian maisteri Aino Saarinen tutki tuoreessa väitöskirjassaan temperamentti- ja luonnepiirteiden sekä masennusoireiden yhteyttä paranoidiseen ajatteluun suomalaisessa väestöpohjaisessa Young Finns Study -aineistossa.

Paranoidisella ajattelulla tarkoitetaan perusteetonta epäluottamusta ja epäluuloisuutta muita ihmisiä kohtaan niin, että muiden ihmisten toiminta ja tarkoitusperät nähdään lähtökohtaisesti pahantahtoisina. Lievä paranoidinen ajattelu viittaa esimerkiksi hetkellisiin pelkoihin kritiikin kohteeksi joutumisesta, kun taas vakavampi paranoidinen ajattelu viittaa pysyviin ja ahdistusta aiheuttaviin uskomuksiin siitä, että toiset pyrkivät tarkoituksellisesti aiheuttamaan itselle merkittävää haittaa. Vakavimmillaan paranoidinen ajattelu sisältää vainoharhaisuutta.

– Paranoidinen ajattelu haittaa ihmisen omaa sosiaalista kanssakäymistä, mutta aiheuttaa ongelmia myös kaikille niille, jotka joutuvat toimimaan paranoidiseen ajatteluun taipuvaisen ihmisen kanssa, Saarinen täsmentää.

Hän osoitti väitöskirjassaan, että tietyt persoonallisuuden piirteet altistivat paranoidisen ajattelun kehittymiselle. Yksittäisistä temperamenttipiirteistä paranoidiseen ajatteluun olivat yhteydessä voimakas elämyshakuisuus (mm. voimakas impulsiivisuus ja halu etsiä jatkuvasti uusia ja jännittäviä kokemuksia), voimakas taipumus välttää epävarmoja tilanteita (mm. taipumus ahdistua ja olla huolissaan uusista tilanteista etukäteen, tarve turvautua rutiineihin) sekä matala sosiaalinen suotavuus (mm. vähäinen tarve tulla hyväksytyksi ja vähäinen valmius ottaa huomioon toisten sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeet).

– Temperamenttipiirteiden yhteys paranoidiseen ajatteluun ei kuitenkaan ollut väistämätön, vaan tietyt luonnepiirteet suojasivat paranoidiselta ajattelulta niitä yksilöitä, joilla oli temperamenttisidonnainen alttius paranoidisuudelle, Saarinen painottaa.

Suojaavia luonnepiirteitä olivat voimakas itseohjautuvuus (mm. vastuullisuus, määrätietoisuus, hyvä stressin sietokyky), voimakas yhteistyöhakuisuus (mm. empaattisuus ja auttavaisuus toisia kohtaan, halu toimia eettisten periaatteiden mukaan) sekä matala henkisyys (mm. vähäinen taipumus intuitiiviseen ajatteluun tai omiin ajatuksiin uppoutumiseen tai vähäinen kiinnostus henkisiä asioita kohtaan).

– Tutkimuksessa havaittiin myös, että läheiset ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä luonnepiirteisiin, jotka suojasivat paranoidisen ajattelun kehittymiseltä yksilöitä, joilla oli siihen temperamenttisidonnainen riski, Saarinen sanoo.

Siten yksilöt, joiden temperamenttiin sisältyy alttiustekijöitä paranoidiselle ajattelulle, saattaisivat hyötyä interventioista, jotka kehittävät kykyjä muodostaa luottamuksellisia sosiaalisia suhteita.

Masennusoireet altistavat paranoidiselle ajattelulle

Tutkimuksen mukaan myös masennusoireet olivat yhteydessä paranoidisen ajattelun kehittymiseen. Yhteys oli voimakkaimmillaan myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa ja heikkeni hieman iän myötä.

– Paranoidiselle ajattelulle näytti olevan tyypillistä, että se jatkui vielä akuuttien masennusoireiden päättymisen jälkeenkin, Saarinen sanoo.

Tarkasteltaessa erikseen erilaisia masennusoireita havaittiin, että masennukseen liittyvät negatiiviset asenteet (mm. surullisuus, pessimismi, itsetuhoisuus) ja toimintakyvyn vaikeudet (mm. keskittymisvaikeudet, sosiaalinen eristäytyminen) olivat yhteydessä paranoidiseen ajatteluun myöhäisnuoruudesta keski-ikään saakka. Sen sijaan masennukseen liittyvät somaattiset oireet (mm. muutokset unenmäärässä ja ruokahalussa) olivat yhteydessä paranoidiseen ajatteluun heikommin ja vasta varhaisaikuisuuden jälkeen.

– Potilaat, joilla ilmenee samanaikaisesti masennusoireita ja paranoidista ajattelua, saattaisivat hyötyä etenkin neurokognitiivisesta kuntoutuksesta sekä yhteisöllisistä hoitomuodoista, jotka lisäisivät sosiaalista aktiivisuutta.

Lisäksi hoidettaessa keski-ikäisiä potilaita, joilla ilmenee paranoidista ajattelua, saattaisi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota masennukselle tyypillisiin somaattisiin oireisiin, jottei niiden mahdollinen rooli paranoidisen ajattelun kehittymisessä jäisi tunnistamatta.

Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että potilailta, joilla ilmenee paranoidista ajattelua, on aiheellista kartoittaa masennusoireita, sillä masennusoireiden hoito voisi vähentää samalla myös paranoidista ajattelua ylläpitäviä tekijöitä.

Koska väestössä esiintyy verrattain yleisesti sekä masennusoireilua että paranoidiselle ajattelulle altistavaa temperamenttiprofiilia (tutkimuksen otoksessa 8–9%), tulokset viittaavat siihen, että paranoidisen ajattelun yksittäisiä riskitekijöitä esiintyy suhteellisen suurella osalla väestöstä.

– Tulosten pohjalta olisikin perusteltua pyrkiä heikentämään paranoidiseen ajatteluun liittyvää stigmaa ja madaltamaan kynnystä hakea apua paranoidiseen ajatteluun.

PsM Aino Saarinen väittelee 13.4.2018 kello 12:15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The relationships of temperament, character, and depressive symptoms with paranoid ideation". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34. Väitöskirjan ensimmäisenä ohjaajana on toiminut Helsingin yliopiston emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen ja toisena ohjaajana Oulun yliopiston professori Mirka Hintsanen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa. Väitöskirjan alkuperäisartikkelit on julkaistu Psychiatry Research, Journal of Clinical Psychiatry ja Journal of Affective Disorders -lehdissä.

Väittelijän yhteystiedot:

Aino Saarinen, aino.i.saarinen@helsinki.fi, puh. 044 307 1204

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme