Tieverkon rapautuminen uhkaa miljardien eurojen kuljetuksia

Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut mahdollistavat miljardien vientitulot Suomen eri osista. Eri toimialat käyttävät eri tavoin ja eri laajuudessa liikenneverkon eri osia, mutta verkolla kulkevat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tavaravirrat ovat Suomelle kriittisiä. Tieverkko toimitusketjujen mahdollistajana -selvitys antaa tietoa sekä massapohjaisista raaka-ainevirroista että valmiiden tuotteiden arvovirroista tieverkolla.

Liikenteestä ja autoilusta kerätään huomattavan paljon enemmän rahaa kuin tienpitoon ohjautuu. Liikenteelle ohjattava rahoitustaso on jäänyt Tanskaa lukuun ottamatta selvästi muista Pohjoismaista jälkeen. Kauppakamarit vaativat korjausvelan laittamista kuriin toimialoille kriittisillä väylillä. Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.

Suomen tieverkon korjausvelka on runsaat miljardi euroa. Summa on selvityksen mukaan pieni suhteutettuna usean kymmenen miljardin euron vuotuisiin vientituloihin.

”Jos Suomessa olisi ymmärretty, missä käytössä tieverkko on, niin meillä ei olisi mitään korjausvelkaa”, toteaa selvityksen laatija, Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista. Mäntysen mukaan päätökset on tehtävä oikean tiedon perusteella. “Kuljetusketju edellyttää toimivaa tiestöä sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden virroille. Molempia tarvitaan”, Mäntynen painottaa.

Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla - volyymi- ja arvoanalyysin ovat tilanneet Liikennevirasto, Infra ry, Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus ry sekä Elintarviketeollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus ry:t.

Väylien kuntoon panostettava Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen alueen tieverkon tärkeimmät korjaus- ja kehittämiskohteet ovat Turun kehätien, Valtatie 8:n ja Valtatien 9 Turku–Tampere-välin parantaminen sekä Kirjalansalmen sillan korjaaminen. Turun kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Kaisa Leiwo huomauttaa, että alueen väylät ovat positiivisen rakennemuutoksen myötä kovilla.

”Varsinais-Suomessa on huonokuntoisia päällysteitä noin tuhat kilometriä eli 14 prosenttia teistä. Alueella sijaitsee myös 20 prosenttia koko maan huonokuntoisista silloista. Korjausvelan kasvu toimialojen eniten tarvitsemilla väylillä iskee viennin lisäksi myös kotimarkkinoihin”, Leiwo muistuttaa.

Erityisesti metalliteollisuuden kuljetusvirrat keskittyvät lounaiseen Suomeen. Selvityksessä mainitaan, että etenkin Turun kehätie (kantatie 40) on volyymi- ja arvopohjaisesta näkökulmasta katsottuna merkittävä väylä.

”Tiesuunnittelu on Turun kehätien osalta käynnissä Raision keskustan sekä Kauselan ja Kirismäen välisillä tieosuuksilla. Naantalin ja Raision välisen osuuden tiesuunnittelu on esitetty aloitettavaksi vuosina 2018–2020. Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Parannusten pitäisi kuitenkin sujua jouhevasti, jotta liikenteen sujuvuus ei kärsisi”, Leiwo sanoo.

Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -volyymi- ja arvoanalyysissa tarkastellaan, miten eri toimialat käyttävät tieverkkoa. Tarkastelun kohteena ovat olleet maa- ja metsätalous, yhdyskuntien rakentaminen ja käyttö sekä metsä-, elintarvike-, teknologia-, metalli- ja kemianteollisuus. Analyysin perustana ovat Tilastokeskuksen tavarankuljetustilastot, Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastot sekä Liikenneviraston automaattisten mittauspisteiden (LAM) tuottama tieto. Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla -volyymi- ja arvoanalyysi on laadittu WSP Finland Oy:n Advisory Services -yksikössä Jorma Mäntysen johdolla. Analyysin ovat tilanneet Liikennevirasto, Infra ry, Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus ry sekä Elintarvike-, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus ry:t.

Selvitys: Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla – volyymi- ja arvoanalyysi