Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Tilinpäätös 2020: Helsingin talous pysyi kriisin keskellä tasapainossa, mutta pandemia ja sote-uudistus haastavat tulevaisuuden näkymiä

Jaa

Helsingin vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan kaupunki investoi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin talouden tasapaino toteutui vuonna 2020 talousarviota parempana. Toiminnan ja investointien rahavirta jäi vain 9 miljoonaa euroa negatiiviseksi huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tulos ylitti talousarvion 234 miljoonalla eurolla. Tähän vaikutti merkittävästi valtiolta saadut kertaluonteiset kompensaatiot koronapandemiasta aiheutuneisiin taloudellisiin menetyksiin.

Helsinki investoi paljon mm. Kalasataman alueelle. Kuva: Jussi Hellsten
Helsinki investoi paljon mm. Kalasataman alueelle. Kuva: Jussi Hellsten

Helsingin tilinpäätöksen 2020 mukaan kaupungin talous pysyi tasapainossa koronatilanteesta huolimatta. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kasvavien kaupunkien talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, toteutui vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 9 mil¬joonaa euroa negatiivisena huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tämä mahdollistui, kun myös tulorahoitus toteutui edellistä vuotta parempana.

Koronakompensaatiot vaikuttivat merkittävästi siihen, että kaupungin verorahoitus, joka sisältää valtionosuudet ja verotulot, toteutui kokonaisuudessaan 176 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Verotulot jäivät 57 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi, kun taas valtionosuudet ylittivät talousarvion 234 miljoonaa euroa. Kertaluonteisia vuodelle 2020 kohdentuvia koronakompensaatioita toteutui valtionosuuksien kautta 214 miljoonaa euroa. Yhteisöverokertymä jäi 80 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin talousarviossa yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta huolimatta. Ilman tätä koko kuntakentälle kohdennettua yhteisöverotulomenetyksiä korvaavaa kompensaatiota yhteisöverokertymä olisi jäänyt lähes 200 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi.

”Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet voimalla Helsinkiin, jossa toisaalta palveluvaltainen elinkeinorakenne sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat kärsineet kriisistä suuresti. Kokonaisuutena kyse on hyvin moniulotteisesta terveydellisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä, jonka jälkien hoitaminen tulee olemaan valtava haaste. Siitäkin kaupungit ja Helsinki etunenässä tulevat kantamaan suurimman vastuun. Olemme selvinneet akuutista terveyskriisistä tähän asti hyvin, mutta pandemian pitkittyessä sen hoito ja ennen kaikkea siihen liittyvät monet negatiiviset lieveilmiöt vaativat uudenlaista osaamista, kyvykkyyksiä sekä myös taloudellisia satsauksia”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Kaupungin vuosikate oli 863 miljoonaa euroa, mikä oli 228 miljoonaa euroa talousarviota korkeampi ja hieman edellisvuotta korkeampi. Koronan vaikutukset Helsingin kaupungin vuosikatteeseen jäivät vuonna 2020 lähes neutraaleiksi, mutta tulevaisuuden ennustaminen vaikeutuu. Koronaepidemian seurauksena kaupungin palveluissa on muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja. Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2020 oli 497 miljoonaa euroa, mikä oli 234 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa.

Kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopussa 992 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 lopussa se oli noin 1,01 miljardia euroa. Vuoden 2020 lopussa lainaa oli asukasta kohti 1 508 euroa.

Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta

Kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2020 olivat 1,3 miljardia euroa, johon sisältyvät maanmyynnin sekä rakennusten ja osakkeiden myynnin myyntivoitot. Tämä on 3,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta ylittää talousarvion noin 72 miljoonalla eurolla. Toimintamenot olivat 4,7 miljardia euroa. Toimintamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia ja ylittivät talousarvion 25 miljoonalla eurolla.

Menolisäyksiä koronasta kertyi yhteensä 129 miljoonaa euroa. Suurimmat menoerät syntyivät sosiaali- ja terveystoimialalla koronatestauksesta ja suojavarustehankinnoista.

Investointitason nousu mahdollistaa kaupungin kasvun tulevina vuosina

Investointimenot vuonna 2020 olivat 1,047 miljardia euroa. Investoinneista 130 miljoonaa euroa muodostui kaupunkiympäristön toimialaa varten rakennetun Kiinteistö Oy Kalasataman Kymppi –talon myyntitulojen sijoittamisesta kyseiseen kiinteistöosakeyhtiöön.

Investointimenot ilman kaupungin liikelaitoksia vuonna 2020 olivat 892 miljoonaa euroa ja Ilman Kymppi-talon kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 762 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien asuinalueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

”Kaupungin jatkuva kasvu haastaa talouttamme ja kasvun tukeminen kestävästi edellyttää investointikykyä. Eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen myötä kasvavien kaupunkien investointikyky heikkenisi tulevina vuosina merkittävästi ja tämä on suuren mittaluokan ongelma paitsi koko kansantalouden kasvun rahoittamisen, mutta myös tärkeiden palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta. Helsingin investoinneista vain pieni osa koostuu sote-investoinneista ja kaupunki panostaa valtavasti esimerkiksi uusiin asuinalueisiin ja koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin ja liikenneyhteyksiin kasvavalle määrälle kaupunkilaisia”, pormestari Vapaavuori muistuttaa.

Rakentaminen pysyi Helsingissä vuonna 2020 korkealla tasolla, ja sen painopiste oli etenkin asuntorakentamisessa. Helsingissä oli rakenteilla asuinrakennuksia noin 750 000 kerrosneliömetriä koko vuoden ajan. Asuntoja alkoi ja valmistui yli asuntotuotantotavoitteen. Vuoden aikana valmistui 7 280 asuntoa ja 7 187 asunnon rakentaminen aloitettiin.

Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista asunnoista oli 21 prosenttia eli 1 530 asuntoa. Näistä asunnoista yli puolet oli valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle. Loput asunnot olivat asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle ja Hitas-omistusasuntoja. Kaupungin omana tuotantona aloitettiin 1 551 asunnon rakentaminen. Kaupungin oman tuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuosittain.

Avainlukuja 2020

  • investoinnit yhteensä 1 047 milj. euroa
  • vuosikate 863 milj. euroa
  • investointien tulorahoitusprosentti 85 %
  • lainaa/per asukas 1 508 euroa
  • asuntoja valmistui 7 280

Tilinpäätöksen 2020 käsittelyaikataulu

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 22.3.2021. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tilinpäätös etenee kesäkuussa.

Meddelandet på svenska bifogat.
Please find attached the press release in English.

Yhteyshenkilöt ja lisätietoja

Pormestarin erityisavustaja Laura Åvall, puh. 050 361 7511, laura.avall(at)hel.fi
Talousarviopäällikkö Matti Malinen, 050 380 9874, matti.malinen(at)hel.fi

Kuvat

Helsinki investoi paljon mm. Kalasataman alueelle. Kuva: Jussi Hellsten
Helsinki investoi paljon mm. Kalasataman alueelle. Kuva: Jussi Hellsten
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingissä käytetään internetiä ja digitaalisia palveluja enemmän kuin koko Suomessa – riskinä eriarvoisuuden lisääntyminen16.4.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Palveluita ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen tarjotaan yhä enemmän sähköisesti. Viime vuonna alkanut koronaepidemia aiheutti eräänlaisen ”pakotetun digiloikan”, kun palveluita siirrettiin verkkoon ja kasvokkaisia tapaamisia jouduttiin välttämään. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaakin arkea ja edistää yhteisöllisyyttä, mutta kaikille uusiin sähköisiin palveluihin siirtyminen ja niiden käyttäminen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa tai aina mahdollistakaan.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä toteuttaa rajoitusten purkamisessa lapset ja nuoret ensin -periaatetta ja avaa ensin alle 20-vuotiaiden ulkoharrastustoiminnan15.4.2021 16:33:00 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan torstaina 15.4.2021 hallituksen suunnitelmasta koronarajoitusten purkamiseen liittyen, sekä nykyisten rajoitusten purkamisesta alueellaan. Koordinaatioryhmä näkee tärkeänä, ettei avautumisvaiheessa keskitytä vain rajoitusten purkamiseen, vaan palvelujen palautumisen edellytysten turvaamiseen. Lisäksi kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnista tulisi huolehtia. Koronakoordinaatioryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että rajoitusten purku aloitetaan lapsista ja nuorista.

MEDIAKUTSU: Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän tiedotustilaisuus 15. huhtikuuta kello 16.3014.4.2021 16:55:50 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kertoo tiedotustilaisuudessa epidemiatilanteesta ja linjauksistaan liittyen voimassa oleviin rajoituksiin ja suosituksiin sekä kaupunkien kannasta valtakunnalliseen koronaepidemian exit-strategiaan. Koronakoordinaatioryhmään kuuluvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Tiedotustilaisuus järjestetään torstaina 15. huhtikuuta kello 16.30–17.30.

C21-kaupunginjohtajat: Kaupungit ovat Suomen kasvun kivijalka – puoliväliriihessä on vahvistettava kaupunkien edellytyksiä kestävään ja pitkäjänteiseen kasvuun12.4.2021 12:00:00 EEST | Tiedote

C21-kaupunginjohtajat edellyttävät, että hallitus tekee huhtikuun puoliväliriihen yhteydessä päätöksiä, jotka vahvistavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja turvaavat kaupunkien kyvyn investoida koronakriisin jälkeiseen kasvuun. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa niin koronakriisin hoidossa kuin siitä elpymisessä ja uuden talouskasvun luomisessa, ja niiden toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja potentiaali tunnistettava.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme