Keski-Suomen ELY-keskus

Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan

Jaa
Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien käytön virkistykseen kuten uimiseen tai kalastukseen sekä monimuotoisen vesiluonnon. Valtaosa Keski-Suomen vesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan yhä runsaasti toimenpiteitä. Tavoitteena on vesien vähintään hyvä tila viimeistään vuonna 2027. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja tekoja kaikilta.
Jyväskylän Tuomiojärvi on yksi Keski-Suomen vedenottoon käytetyistä pintavesimuodostumista. Järven ekologinen tila on nykyisin hyvä, mutta se on riskissä heiketä. Kuva: Mari Nykänen
Jyväskylän Tuomiojärvi on yksi Keski-Suomen vedenottoon käytetyistä pintavesimuodostumista. Järven ekologinen tila on nykyisin hyvä, mutta se on riskissä heiketä. Kuva: Mari Nykänen

Tavoitteena vesien hyvä tila viimeistään vuonna 2027

Vesienhoidon tavoitteena on koko EU:n alueella estää jokien, järvien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Joulukuussa 2021 valtioneuvosto hyväksyi suunnitelmat vuosille 2022‒2027. Keski-Suomea koskevat erityisesti Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat sekä niitä tarkentava Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma. Suunnittelussa oli lähtökohtana mitoittaa ja kohdentaa toimenpiteet siten, että vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen on mahdollista vuoteen 2027 mennessä.

Työtä vesien tilan eteen tarvitaan kaikilla toimialoilla ‒ myös yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa

Toimenpiteet Keski-Suomen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tai erinomaisen tilan turvaamiseksi vuosille 2022‒2027 on suunniteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Edellisillä vesienhoitokausilla on saatu paljon aikaan, mutta toimenpiteitä tarvitaan edelleen kaikilta vesien tilaan vaikuttavilta toimialoilta.

Maatalouden kuormituksen rajoittamiseksi on esitetty mm. suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Metsätaloudessa tarvittaisiin mm. suojakaistoja uudistushakkuualojen ja vesistön välille sekä tehostettua valuma-aluekohtaista suunnittelua ja vesiensuojelurakenteita.  Yhdyskuntien viemäriverkostoja tulisi saneerata ja jäteveden puhdistusta tehostaa. Teollisuudelle on esitetty mm. haitallisten aineiden hallinnan tehostamiseen liittyviä tarkkailuohjelmia. Turvetuotantoalueille on esitetty mm. kesäaikaisten pintavalutuskenttien muuttamista ympärivuotisiksi. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä olisi tärkeää ohjata ilmaston, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin. Toimenpideohjelmassa on esitetty myös lukuisia vesistöjen elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä. Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesien ennallistamiseksi on suunniteltu mm. pilaantuneiden alueiden kunnostuksia ja liikenteen pohjavesiriskien hallintatoimenpiteitä.

Pinta- ja pohjavesien tila tulisi huomioida kaikessa toiminnassa aina kaavoituksesta yksittäisten kansalaisten vesienkäyttöön. Monet vesienhoidon toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja toteutuksen eteneminen riippuukin monen eri tahon toimista, tiedosta ja rahasta. Meistä jokainen voi vaikuttaa lähivesiemme tilaan mm. välttämällä turhia kemikaaleja ja huolehtimalla jätevesistä ‒ ehkäpä myös osallistumalla lähivesien kunnostamiseen tai vesien tilan kansalaisseurantaan!

Keski-Suomen järvet jokia paremmassa tilassa

Vuonna 2019 tehdyn uusimman arvion mukaan Keski-Suomen luokitelluista järvistä 80 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Jokivesistä vastaavassa tilassa on vain 56 %. Lisäksi joka neljännen vähintään hyvässä tilassa olevan vesistön ekologinen tila on riskissä heiketä. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistön biologista tilaa, mutta arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatu sekä hydrologis-morfologiset (mm. säännöstely ja vaellusesteet) laatutekijät. Luokittelu ei kata kaikkia pienempiä vesiä.

Pohjavesistä osa huonossa kemiallisessa tilassa

Pohjavesien tilaa arvioidaan pohjavesialueiden pohjaveden määrää ja laatua tarkastelemalla. Kaikki Keski-Suomen pohjavesialueet ovat määrällisesti hyvässä tilassa. Osa pohjavesialueista on kuitenkin selkeästi vaarantunut, koska niiden pohjavedessä on havaittu haitallisten aineiden kohonneita pitoisuuksia. Tällaisia pohjavesialueita sanotaan riskinalaisiksi, jos jonkin haitallisen aineen pitoisuus ylittää siellä ympäristölaatunorminsa. Riskinalaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa 28. Näistä 21:llä on arvioitu pohjaveden olevan lisäksi huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa tilassa on siis noin 9 % Keski-Suomen pohjavesialueista.

Ravinnekuormitus, jokien perkaukset ja padot sekä haitalliset aineet tavallisimpia ongelmia

Keski-Suomen jokien ja järvien tilaa heikentää erityisesti maa- ja metsätaloudesta sekä loma- ja haja-asutuksesta tuleva rehevöitymistä aiheuttava ravinnekuormitus. Myös pistekuormitus jätevedenpuhdistamoilta, teollisuudesta, turvetuotannosta ja kalankasvatuksesta heikentää paikoin vesien tilaa. Jokien tilaan vaikuttavat lisäksi perkaukset, jotka ovat tuhonneet kalojen lisääntymis- ja poikasalueita sekä padot, jotka estävät kalojen vaellukset.

Pohjavesialueiden pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan ovat syynä mm. kloridi, ammoniumtyppi, raskasmetallit ja torjunta-aineet. Tällaisia haitallisia aineita voi päätyä pohjavesiin monenlaisesta ihmistoiminnasta kuten asutuksesta, liikenteestä ja maataloudesta. Pintavesien kemiallista tilaa heikentävät erityisesti palonestoaineena käytetyt aineet ja paikoitellen myös elohopea.

ELY-keskus mukana vesienhoidossa suunnittelusta toteutukseen

ELY-keskukset huolehtivat vastuuviranomaisina toimialueellaan vesienhoidon tehtävistä. Niitä ovat mm. vesien tilan seuranta, luokittelu ja vesienhoidon toimenpideohjelman laatiminen. Keski-Suomen ELY-keskus myöntää avustuksia vesistökunnostushankkeisiin, ja osallistuu myös erityistapauksissa itse kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella perustettiin vuonna 2020 ELY-keskusvetoisesti uusi alueellinen vesistökunnostusverkosto Keski-Suomeen. Vastuu verkoston toiminnasta on sittemmin siirretty Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:lle. Verkoston kautta voi saada monipuolista apua erilaisten kunnostushankkeiden edistämiseen.

Keski-Suomen ELY-keskus järjestää maaliskuussa kaksi kaikille kiinnostuneille avointa vesiaiheista webinaaria. Maailman vesipäivänä 22.3. on tarjolla tietoa Keski-Suomen pohjavesistä, ja 29.3. esitellään vesienhoidon toimenpideohjelmaa pintavesien näkökulmasta. Lisätietoa tapahtumista löytyy ELY-keskuksen tapahtumakalenterista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöt:


Ylitarkastaja Mari Nykänen (vesienhoidon koordinaattori), puh. 029 5024 581


Hydrogeologi Kari Illmer (vesienhoito pohjavedet), puh. 029 5024 746


Vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen (vesistökunnostukset), puh. 029 5024 814

Kuvat

Jyväskylän Tuomiojärvi on yksi Keski-Suomen vedenottoon käytetyistä pintavesimuodostumista. Järven ekologinen tila on nykyisin hyvä, mutta se on riskissä heiketä. Kuva: Mari Nykänen
Jyväskylän Tuomiojärvi on yksi Keski-Suomen vedenottoon käytetyistä pintavesimuodostumista. Järven ekologinen tila on nykyisin hyvä, mutta se on riskissä heiketä. Kuva: Mari Nykänen
Lataa
Keski-Suomen ELY-keskus on avustanut hanketta, jossa Karstulan Kaijansuon vanhan turvetuotantoalueen saostusaltaat on muutettu kosteikoksi. Kuva: Lauri Kaisto
Keski-Suomen ELY-keskus on avustanut hanketta, jossa Karstulan Kaijansuon vanhan turvetuotantoalueen saostusaltaat on muutettu kosteikoksi. Kuva: Lauri Kaisto
Lataa
Keski-Suomen pintavesien ekologinen tila. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen pintavesien ekologinen tila. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus
Lataa
Keski-Suomen 1-, 1E, 2-, 2E ja E-luokan pohjavesialueet sekä riskinalaiset, huonotilaiset ja selvityksiä edellyttävät pohjavesialueet. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen 1-, 1E, 2-, 2E ja E-luokan pohjavesialueet sekä riskinalaiset, huonotilaiset ja selvityksiä edellyttävät pohjavesialueet. Kuva: Keski-Suomen ELY-keskus
Lataa
Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty Jyväskylän ja Muuramen rajalla sijaitsevan Ylä-Saukkolankosken betonisen ylisyöksypadon korvaamista kalojen kulun mahdollistavilla luonnonmukaisilla rakenteilla. Kuva: Timo Sokka
Vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty Jyväskylän ja Muuramen rajalla sijaitsevan Ylä-Saukkolankosken betonisen ylisyöksypadon korvaamista kalojen kulun mahdollistavilla luonnonmukaisilla rakenteilla. Kuva: Timo Sokka
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Cygnaeuksenkatu 1, PL 250
40101 Jyväskylä

0295 024 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-keski-suomi

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen tulvariskit on uudelleen arvioitu15.3.2024 09:17:49 EET | Tiedote

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut vesistöjen tulvimisesta sekä vedenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Keski-Suomen maakunnan alueella. Arvioinnin perusteella ELY-keskus ei ehdota yhtään merkittävää tulvariskialuetta. Sen sijaan on tunnistettu kaksi aluetta, joilla vesistötulvasta on arvioitu aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia, jotka eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Nämä alueet ovat Jyväskylän keskustaajama sekä Keuruun keskusta ympäristöineen, joita kutsutaan muiksi tulvariskialueiksi.

Keski-Suomen maanteiden päällysteiden korjauksiin käytössä ennätyksellisen suuri rahoitus11.3.2024 11:16:51 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Keski-Suomessa on käytössä päällystetyn tieverkon korjauksiin kaikkiaan 25,9 miljoonaa euroa. Korjauksiin kohdistettu rahoitus on merkittävästi edellisiä vuosia suurempi. Keski-Suomen ELY-keskuksen päällysteiden korjauksiin käytössä olevasta rahoituksesta 14,3 miljoonaa euroa on osa eduskunnan myöntämää valtakunnallista 250 miljoonan euron korjausvelan poistoon kohdistettua lisärahoitusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye