IFS Nordics

TOIMIALAENNUSTE 2019: Yrityssovellukset - uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia

Jaa
Tekoälyn ohjaama automatisaatio, digital twin eli digitaalinen kaksonen sekä lohkoketju, tutummin blockchain, tulevat muuttamaan yritysten näkemyksiä vuonna 2019. Maailmanlaajuisesti toimivan IFS:n tuotejohtajan Christian Pedersenin listauksessa on kaikkiaan kolme ennustetta siitä, millaisia muutoksia yrityssovelluksissa tapahtuu.

Vuonna 2019 tekoäly yhdistyy uuden sukupolven sensoreihin, jonka myötä liiketoimintaa voidaan automatisoida uudella tavalla. Digitaalinen kaksonen puolestaan auttaa yrityksiä näkemään liiketoimintansa selkeämmin jaettujen simulaatioiden kautta. Ne tarjoavat myös turvaa investointi- ja tuotekehitykselle. Lohkoketju karistaa negatiiviset käsitykset kannoiltaan. Se toimii yhä enemmän mahdollistajana häiriöiden aiheuttajan sijaan.

Vuosi 2019 tulee olemaan täynnä uusia näkemyksiä ja mahdollisuuksia.

ENNUSTE #1:
VUONNA 2019 TEKOÄLY JA IOT ALKAVAT YHDISTYÄ JA MAHDOLLISTAVAT UUDENLAISEN TOIMINTOJEN AUTOMATISOINNIN

Ne ovat kaikkialla, mutta ne ovat muuttumassa. Erilaiset sensorit kytkeytyvät tänä päivänä jokaiseen elämämme osa-alueeseen niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Ne tallentavat ja säätelevät nopeuttamme kiireisessä maailmassa ollessamme työn äärellä toimistolla tai kentällä. Tähän on kuitenkin tulossa muutoksia. Sensorit eivät enää ainoastaan kerää dataa yhdensuuntaisesti – ne voivat myös vastaanottaa ohjeita ja toimia niiden pohjalta.

Vuonna 2019 tulemme näkemään, miten sensoripohjainen IoT-teknologia yhdistyy tekoälyn ohjaamaan päätöksentekoon. Sen seurauksena syntyy itseohjautuvien liiketoimintaprosessien uusi aalto. Kaikista edistyneimmät ja kilpailluimmat alat alkavat etsiä aktiivisesti uusia tapoja, jotta heidän laitteensa – joko omissa tai asiakkaiden järjestelmissä – voivat käyttää tekoälyn ohjaamia autonomisia kyvykkyyksiä.

Tekoäly ja IoT: uudenlainen automaatio on tulossa
Tekoäly ja IoT luovat yhdessä sujuvia, proaktiivisia, automatisoituja toimintoja. Jos automaatiota ajatellessa mieleesi tulevat robotit, pohdi uudelleen. Edellä mainitun kaltainen automaatio tulee olemaan ripeä, responsiivinen sekä huomattavasti nopeampi ja ketterämpi kuin jäykästi ohjelmoitu toteutus. Mieti itseohjautuvia autoja. Monet johtavat autovalmistajat kehittävät niitä täyttä vauhtia. Automatisoidun ajokokemuksen nopeus, turvallisuus ja sujuvuus on kaukana robottimaisesta jähmeydestä.

Oppivat algoritmit yhdistävät reaaliaikaiset sää- ja sijaintitiedot, ajoneuvon sensorit, kamerat ja erilaiset pilvipalvelut sulauttaen tekoälyn ja IoT:n sujuvaksi itseohjautuvien toimintojen tanssiksi. Gartner ennustaakin, että vuoteen 2021 mennessä 10 % uusista kulkuneuvoista sisältää itseohjautuvia ajo-ominaisuuksia. Vuonna 2018 luku jäi alle yhden prosentin.

Ensimmäiset tekoälyn mahdollistamat itseohjautuvat liiketoimintaprosessit tulevat vuonna 2019
Tänä päivänä tekoäly kerää dataa, vertaa sitä aiempaan ja ehdottaa parannuksia, mutta pysähtyy pisteeseen, jossa pitäisi tarttua tositoimiin. Vuonna 2019 alamme nähdä ensimmäisten tekoälyä hyödyntävien työkalujen ylittävän viimeisen kynnyksen, päätöksenteon. Tämä johtaa valtavaan tehokkuuden lisääntymiseen. Pitkälti samalla tavalla itseohjautuvat ajoneuvot ovat osaltaan vähentäneet liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien määrää.

Mahdollisuudet parantaa tehokkuutta ja säästää niin ajassa kuin rahassa, vievät yhä enemmän kohti tekoälyn ja IoT:n ohjaamia päätöksiä. Gartnerin ennustuksen mukaan vuoteen 2022 mennessä ainakin 40 % uusista sovellusten kehitysprojekteista hyödyntävät tekoälyä kehityksen tukena. On todennäköistä, että näemme ensimmäiset tosielämän esimerkit tekoäly/IoT -automaatiosta vuonna 2019. Erityisesti kunnossapidon (EAM) ja kenttähuollon (FSM) ratkaisut tulevat hyödyntämään edistynyttä teknologiaa ja tekoälyä, joissa on nähtävissä edistymistä jo taloushallinnon saralla.

Automaation ohjaama liiketoiminta ja operatiiviset prosessit tulevat lyhentämään päätöksentekoaikaa. Ne mahdollistavat kompleksisempia ja nopeampia liiketoimintaprosesseja. Kysymys kuuluukin, miten yritykset kykenevät hallitsemaan sellaista nopeutta ja kompleksisuutta? Miten ne onnistuvat simuloimaan monimutkaisia, yksityiskohtaisia liiketoimintamalleja? Mistä ne tietävät, mikä on niiden liiketoiminnan tämänhetkinen todellisuus – maailmassa, jossa suuri osa heidän prosesseistaan ja päätöksistään eivät edes ole ihmisten tekemiä?

ENNUSTE #2:
DIGITAALINEN KAKSONEN AVAA UUSIA NÄKÖKULMIA AUTTAMALLA YRITYKSIÄ NÄKEMÄÄN KOKO LIIKETOIMINTANSA ENSIMMÄISTÄ KERTAA

Miten tekoäly/IoT -ratkaisujen ohjaamassa maailmassa voi olla varma, että liiketoimintasi todella tekee sitä, mitä luulet sen tekevän? Miten voidaan tietää, miten se tarkalleen ottaen käyttäytyy jokaisella markkinalla, yksikössä tai toimitusketjun osassa?

Digitaalinen kaksonen on digitaalinen simulaatio prosesseista, koneista, komponenteista tai koko liiketoiminnasta. GE:n, Siemensin ja Philipsin kaltaiset toimijat kehittävät jo niitä suunnitellakseen ja simuloidakseen kaikkea laajoista sähköverkoista sähköautoihin sekä terveydenhuollon diagnooseihin. Globaalisti useilla toimialoilla ja yrityksissä ollaan varmoja siitä, että jos ei itse oteta digitaalista kaksosta käyttöön, niin kilpailijat kyllä sen tekevät. Näkemykseni mukaan digitaalisen kaksosen kehityksessä on kaksi vaihetta:

Vaihe 1: oivalluksen hetki
Kuvittele, että näet ensimmäistä kertaa, miltä liiketoimintasi oikeasti näyttää. Jokainen ominaisuus ja yksityiskohta on kuvattu käsittämättömän todenmukaisesti ja digitaalisella tarkkuudella. Digitaalinen kaksonen paljastaa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yrityksille. Monille selviää myös ristiriita siitä, miten heidän liiketoimintansa todellisuudessa toimii ja miten he olettavat sen toimivan. Digitaalinen kaksonen mahdollistaa katsauksen siihenkin, mitä liiketoiminnassa tulee tapahtumaan pidemmän ajan kuluessa.

Vaihe 2: simulaatio = toiminta
Digitaalisen kaksosen avulla voidaan pienentää investointien ja tuotekehityksen riskejä vedenpitävillä simulaatioilla ja näin helpottaa talous- ja teknologiajohdon päätöksentekoa.
Gartnerin ennustuksen mukaan vuoteen 2021 mennessä puolet suurista teollisuusyrityksistä hyödyntää digitaalista kaksosta. Tämä tarkoittaa lopputuloksena 10 prosentin parannusta tehokkuudessa. Uskon, että vuonna 2019 tulemme näkemään omaisuudenhallintaan keskittyvien toimialojen, kuten energia-alan ja nopeasti liikkuvien alojen, kuten logistiikan, lisäävän digitaalisen kaksosen hyödyntämistä.

Tämän päivän yrityssovellukset, kuten Enterprise Operational Intelligence mahdollistavat digitaalisen kaksosen käyttöönoton jo nyt kehittyneillä toiminnoillaan, joiden avulla liiketoimintaa kartoitetaan, seurataan ja hallitaan. Vuonna 2019 tullaan näkemään yhä konkreettisempia sovelluksia ja käytännön toteutuksia. Mutta miten yritykset voivat saada tietoonsa järjestelmän tai komponentin koko totuuden ja historian teollisessa skenaariossa, jossa simulaatioiden määrä kasvaa nopeasti yritysten, maanosien ja järjestelmien kautta? Kysymys johdattelee meidät kolmanteen ennusteeseen.

ENNUSTE #3:
YLEINEN KÄSITYS LOHKOKETJUSTA MUUTTUU MERKITTÄVÄSTI VUONNA 2019. YHÄ USEAMMAT YRITYKSET YMMÄRTÄVÄT, ETTEI SE OLE HÄIRIÖTEKIJÄ, VAAN KESKEINEN MAHDOLLISTAJA.

Mieti kahdenkymmenen vuoden takaista aikaa. Mitkä yritykset olisivat silloin uskoneet, jos olisit kertonut heille, että eräänä päivänä he varastoivat ja pääsevät käsiksi koko heidän talous- ja asiakastietokantaansa pilvipalvelussa, joka toimii vielä samalla palvelimella kuin heidän kilpailijansakin?

Tai ajattele internetiä itsessään. Sen juontaa juurensa 1960-luvun alkupuolelle, jolloin pakettikytkentä keksittiin. Ensimmäinen prototyyppi toimi jo 1960-luvun lopulla ja oli Yhdysvaltojen puolustusministeriön rahoittama. Useimmissa tapauksissa eniten muutoksia aiheuttavat teknologiat nousevat meille hitaasti taustalta. Ja yhtäkkiä ne ovat siinä – muuttaen kaiken. Sama koskee lohkoketjua.

Lohkoketju on jo todistettu teknisesti toimivaksi. Itseasiassa lohkoketjuteknologia on ollut olemassa jo pidemmän aikaa, mutta vuonna 2019 tulemme näkemään yhä useampia toteutuksia ja näemme yleisen käsityksen lohkoketjusta muuttuvan. Tänä päivänä näkemys lohkoketjusta onkin usein vielä käsitteen tasolla, ja se jarruttaa teknologian yleistymistä.

Lohkoketju: teknologiaa aidoimmillaan
Lohkoketjun ovat omaksuneet jo useat toimijat, vaikka osa yrityksistä pitääkin sitä mielikuvissaan uhkana. Lohkoketju on käytössä jo laaja-alaisesti rahoitus- ja pankkisektorilla. Sektori kattaakin 30 prosenttia kaikista lohkoketjua hyödyntävistä toimijoista. Vuonna 2018 yhä useammat pankit kokeilivat hajautettua teknologiaa ja lohkoketjua.

Myös muut alat, ilmailuala mukaan lukien, ovat ottamassa käyttöönsä lohkoketjun. Kuitenkin ruoka- ja panimoteollisuus ovat jo pitkään nähneet, miten esimerkiksi ruuan jäljitettävyyttä voidaan parantaa lohkoketjun avulla. Joulukuussa 2017, IBM, Walmart ja kiinalainen jälleenmyyjä JD.com perustivat ’Blockchain Food Safety Alliancen’ edistääkseen ruuan jäljitettävyyttä ja turvallisuutta Kiinassa. Syyskuussa 2018 Walmart julkisti, että kaikkien Sam’s - ja Walmart -liikkeiden lehtivihannestoimittajien tulee siirtää datansa uuteen ruuan turvallisuutta edistävään lohkoketjuratkaisuun syyskuuhun 2019 mennessä.

Toimitusketjujen osalta lohkoketjun povataan mullistavan toimintaa ja useampia toteutuksia on jo käytössä. Kiinassa on vahvoja toimijoita ja sovelluksia, joita on rakennettu toimivaksi todetun teknologian ympärille. Ne ovat tehneet menestyksellistä liiketoimintaa jo vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2019 tulemmekin näkemään lukuisia menestyksekkäitä lohkoketjutoteutuksia. Vaikkakin uskon, että todellinen läpimurto tapahtuu vuosina 2020–2021, tulee vuosi 2019 olemaan keskeinen vuosi, jolloin laajempi yleisö ymmärtää lohkoketjun todellisen luonteen.

Kun siirrymme kohti aiemmin mainittuja teknologioita ja skenaarioita (tekoäly/IoT -automaatio ja digitaalinen kaksonen), lohkoketju tulee toimimaan oleellisena mahdollistajana. Vuonna 2019 tulemme näkemään, että lohkoketju alkaa vapautua siihen liitetyistä mielikuvista, jotka liittyvät sääntelemättömiin ja riskialttiisiin kryptovaluuttoihin. Ihmiset tulevat näkemään lohkoketjun yhä enemmän sellaisena kuin se todella on: luotettava työkalu tuotteiden varmennuksessa. Automaattisten prosessien ja simuloitujen mallien alati muuttuvilla markkinoilla lohkoketju tulee tuottamaan todellista ja kiistatonta lisäarvoa.

Christian Pedersen vastaa tuotejohtajana yhdessä IFS:n tuotekehityksen vanhemman varapääjohtajan kanssa IFS:n tuotteiden ja ratkaisujen, kuten IFS Applicationsin, IFS Maintenixin sekä IFS Field Service Managementsin johtamisesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Christian Pedersen
Chief Product Officer, IFS
christian.pedersen@ifsworld.com

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

IFS kehittää ja toimittaa liiketoimintajärjestelmiä maailmanlaajuisesti asiakasyrityksille, jotka toimivat valmistavassa teollisuudessa, toimitusketjun hallinnassa, ja tarjoavat kunnossapito- ja huoltopalveluita.

Henkilöstömme ja ratkaisujemme toimialatuntemus sekä asiakassitoutuneisuutemme on tehnyt meistä johtavan ja suositelluimman toimittajan sektorillamme. 3500 työntekijäämme tukevat yli miljoonaa IFS-käyttäjää ympäri maailmaa paikallisten toimistojemme sekä kasvavan partneriverkostomme kautta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta IFS Nordics

Tieto ja IFS laajentavat yhteistyötään Suomessa13.8.2018 08:50:00 EEST | Tiedote

Pohjoismaiden johtava ohjelmisto- ja palveluyritys Tieto sekä globaali yritysohjelmistotalo IFS laajentavat kumppanuuttaan keskittyäkseen asiakaskeskeisiin palveluihin Suomen markkinoilla. Kumppanuudessa yhdistyvät IFS:n ketterät liiketoimintaratkaisut ja Tiedon kokonaisvaltaiset palvelut eri toimialoille. Tämä auttaa asiakkaita maksimoimaan IFS-investoinnin tuomat hyödyt uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja parantuneen tehokkuuden kautta.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye