Toimisto- ja liiketilavuokramarkkinoilla haasteelliset näkymät myös Oulussa

Jaa
Oulun kiinteistömarkkinoilla koronavuosi 2020 näkyi muun maan tapaan ennen kaikkea epävarmuuden lisääntymisenä. Toimisto- ja liiketiloissa arviot sekä vuokrien että tilakysynnän kehityksestä ovat negatiivisia. Kiinteistökauppavolyymi nousi kuitenkin edellisvuodesta suurten salkkukauppojen ansiosta, ja asuntorakentamisen volyymit kääntyivät uuteen nousuun.

Koronakriisi on kasvattanut etenkin toimistojen ja liiketilojen tilakysyntään liittyvää epävarmuutta kaikissa suurissa kaupungeissa. Etätyö on tyhjentänyt toimistot ja moni yritys pohtii tulevia toimitilatarpeitaan uudelta pohjalta. Liikekiinteistöissä suurimpia iskuja ovat ottaneet vastaan kauppakeskukset ja kaupunkikeskustat, joissa kävijämäärät ovat monin paikoin selkeästi heikentyneet, ja viime vuosina voimakkaasti kasvaneet palvelualat ovat olleet kriisin suurimpia kärsijöitä.

Tammikuussa toteutetussa Alueellisessa toimitilabarometrissa Oulun paikalliset asiantuntijat ennakoivat tilakysynnän laskevan Oulussa kaikilla toimitilakiinteistösektoreilla. Yli puolet vastaajista ennakoi tyhjän tilan määrän kasvavan tänä vuonna sekä Oulun liike- että toimistotiloissa.

Toimisto- ja liiketilavuokrien odotetaan laskevan

Myös vuokranäkymät ovat negatiivisia kaikilla Oulun toimisto- ja liiketilojen osamarkkinoilla. Oulun keskustassa noin 30 prosenttia ja muilla Oulun keskeisillä toimistoalueilla noin puolet Alueellisen toimitilabarometrin vastaajista ennakoi toimistovuokrien laskevan vuoden 2021 aikana.

Paikallisten asiantuntijoiden odotukset liiketilavuokrien kehityksestä ovat niin ikään laskusuuntaisia ja selkeästi negatiivisempia kuin vuoden takaisessa kyselyssä. Keskustan liiketiloissa yli puolet vastaajista arvioi vuokrien laskevan tulevan vuoden aikana, ja myös naapurikunnissa liiketilavuokrien odotetaan selkeästi laskevan. Tilaa vievään kauppaan keskittyvillä Oulun liiketila-alueilla näkymät ovat hieman positiivisempia. Tuotannollisissa tiloissa suurin osa barometrin paikallisista vastaajista ennakoi vuokrien joko pysyvän ennallaan tai laskevan hieman.

Oulun asuntovuokrat nousivat 1,2 prosenttia viime vuonna

Oulun asuntovuokrien nousuvauhti on muiden suurten kaupunkien tapaan hidastunut vuosien 2019 ja 2020 aikana. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 1,2 prosenttia vuonna 2020 Oulussa. Vuoden 2019 tavoin Oulun asuntovuokrien nousu oli viime vuonnakin voimakkainta yksiöissä.

Asuntoaloitukset kääntyivät uuteen nousuun

Asuntorakentamisen volyymeissa Oulu on ollut tällä vuosituhannella Tampereen ohella pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen vilkkain kaupunki. Vuonna 2019 aloitettujen asuntojen lukumäärä laski Oulussa selkeästi edellisvuosien huipputasolta, mutta vuonna 2020 käyrä kääntyi jälleen nousuun. Viime vuonna Oulussa aloitettiin Tilastokeskuksen mukaan noin 2 450 asunnon rakentaminen, eli noin 25 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Asuntoja nousee esimerkiksi keskusta-alueelle, jossa on käynnissä myös toimitila- ja hotellihankkeita.

Oulun seudulla suuret salkkukaupat kasvattivat kiinteistökauppavolyymia

Koko Suomen kiinteistökauppojen volyymi oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2020. Lähes puolet koko vuoden volyymistä syntyi ennen koronakriisin puhkeamista, kun vuoden ensimmäinen neljännes oli yksi vilkkaimmista ikinä. Koronapandemian puhkeaminen hyydytti kiinteistökaupan hetkeksi kokonaan, ja vasta syksyllä kaupankäynti alkoi taas vilkastua. Kiinteistöjen vakaa kassavirta houkuttelee edelleen sijoittajia, mutta mielenkiinto kohdistuu entistä valikoivammin kaikkein riskittömimmiksi koettuihin kohteisiin. Toimistokiinteistöt olivat jälleen vaihdetuin kiinteistösektori noin kolmanneksen osuudellaan vuoden 2020 kokonaisvolyymistä.

Suurista kaupunkiseuduista Oulu oli viime vuonna Tampereen ohella ainoa alue, jossa kaupankäyntivolyymi nousi edellisvuodesta. KTI tilastoi vuonna 2020 Oulun seudulla noin 180 miljoonan euron verran merkittäviä kiinteistökauppoja, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 150 miljoonaa euroa. Oulun seudun viime vuoden kiinteistökauppavolyymi muodostui suurimmaksi osin suurista salkku- ja yrityskaupoista, joissa etenkin monet asunto- ja yhteiskuntakiinteistöt vaihtoivat omistajaa osana isoja salkkukokonaisuuksia. Miljoonaluokkaan yltäneitä yksittäisten kiinteistöjen kauppoja tehtiin Oulussa viime vuonna vain muutama.

Lisätietoja:

Mikko Soutamo, johtava asiantuntija, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 050 5480 480
Juho Kess, projektipäällikkö, RAKLI ry, puh. 050 534 3955

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n RAKLIn toimeksiannosta toteuttamaan katsaukseen Oulun seudun kiinteistömarkkinoista. Tietojen lähteinä on käytetty muun muassa KTI:n tietokantoja ja kiinteistöalan ammattilaisille suunnattuja barometrikyselyjä.

Avainsanat

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Rakli ry
Rakli ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli ry

Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye