Keskuskauppakamari

Toimitusjohtajat kaipaavat hallituksiin lisäosaamista

Jaa

Suomalaisyritysten hallitusten osaaminen on nykytilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Tilanne on toinen, kun arvioidaan tulevaisuutta. Varsinkin toimitusjohtajat toivovat hallituksilta vahvempaa osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä ilmenee myös, että hallitukset antavat itselleen huomattavasti paremmat arvosanat kuin saavat toimitusjohtajilta.

Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto

Hallitusten ja toimitusjohtajien näkemyserot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2017. Vastaajista oli toimitusjohtajia lähes 800, hallituksen puheenjohtajia ja jäseniä lähes 400. Vastaukset eroavat merkittävästi hallitustyön merkityksen ja toimivuuden suhteen riippuen siitä, onko vastaajana toimitusjohtaja vai hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen.

Tulevaisuus haastaa hallitukset

Toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ovat melko tyytyväisiä yrityksen hallituksen osaamiseen yrityksen nykytilanteen kannalta, kun lähes 80 prosenttia katsoo asian olevan kunnossa.

Hallitusten saamat arvosanat ovat selvästi heikommat, kun arvioidaan tulevaisuutta. Pohtiessaan yrityksen kasvutavoitteita, kansainvälistymistä ja teknolgista murrosta varsinkin toimitusjohtajat kaipaavat hallituksiin lisää osaamista, sillä vain 28 prosenttia toimitusjohtajista on tyytyväisiä yrityksen hallituksen nykyosaamiseen tulevaisuuden haasteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten jäsenistä 39 prosenttia katsoo asian olevan kunnossa.

“Kun alle kolmannes PK-yritysten toimitusjohtajista katsoo hallituksen olevan iskussa yrityksen tulevien haasteiden kannalta, omistajien pitäisi nyt panostaa uusien hallituskandidaattien kartoittamiseen. Erityisen tärkeää tämä on suunniteltaessa toiminnan laajentumista, kansainvälistymistä tai digiloikkaa”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.  

Hallitustyöhön kaivataan lisäpanostusta

Haasteita on paitsi hallituksen osaamisessa myös panostuksessa hallitustyöhön. Niin kokousvalmistautumisen kuin kokoustyöskentelynkin osalta hallitusjäsenet arvioivat hallituksen toiminnan korkeammalle kuin toimitusjohtajat.

“Nähtävästi hallituksissa on myös passiivisia jäseniä, kun vain alle kolmannes toimitusjohtajista (31 %) katsoo, että kaikki jäsenet panostavat ja osallistuvat riittävästi hallitustyöhön. Hallitusjäsenet näkevät tilanteen hieman valoisampana, mutta heistäkin alle puolet (43 %) ovat tyytyväisiä kaikkien hallitusjäsenten panostukseen. Hallituksissa tuntuu siis olevan myös vapaamatkustajia”, Linnainmaa summaa tuloksia.

Toimitusjohtajat odottavat hallitukselta strategiatyötä ja sparrausta

Hallituksen keskeinen rooli on katsoa tulevaisuuteen ja tehdä strategisia linjauksia. Hallitusjäsenet näyttävät olevan varsin tyytyväisiä hallitusten strategiatyöhön, sillä peräti 40 prosenttia heistä antaa siitä täydet pisteet, mutta toimitusjohtajista puolta harvempi. Heikompia arvosanoja 1–3 toimitusjohtajat antavat kaksi kertaa niin usein kuin hallitusten jäsenet.

Hallituksen keskeinen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Neljännes hallitusten jäsenistä antaa hallitukselle tästä täydet pisteet, kun toimitusjohtajista puolta harvempi näkee tilanteen yhtä auvoisena.

Toimitusjohtajat tuntuvat myös kaipaavan hallitukselta lisää haastamista ja sparraamista, kun toimitusjohtajista yli 40 prosenttia antaa keskinkertaisen tai heikon arvosanan. Hallitusjäsenistä sen sijaan yli 70 prosenttia antaa tästä hyvän tai erittäin hyvän arvosanan.

Yliarvioivatko hallitukset itsensä?

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometrissä ilmeni laajasti, että hallituksen jäsenet antavat selvästi toimitusjohtajia paremmat arvosanat hallitustyöstään. Lisäksi yli 40 prosentissa PK-yrityksistä ei tehdä hallitustyön arviointia.

“Kun toimitusjohtajat arvioivat hallituskokoonpanoja ja -työskentelyä selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin, on aihetta kysyä, yliarvioivatko hallitukset itsensä ja ottaa asia esille seuraavassa hallitustyön arvioinnissa. Näkökulma on turhan suppea, jos toimitusjohtajaa ei oteta mukaan arviointiin,” kehottaa Linnainmaa.

Lisätietoja:

Leena Linnainmaa,
Varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari
p. 050 3561 183
leena.linnainmaa@chamber.fi

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/pk-hallitusbarometri2017.pdf

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Sisämarkkinat ja Brexit unohtuivat pääministerin linjapuheesta22.11.2017 17:29Tiedote

Hallitus tasapainoilee tyydyttävästi ja yllätyksettömästi EU-asioissa, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori pääministeri Juha Sipilän eduskunnassa antamasta EU-linjapuheesta. Puolustus- ja talousyhteistyö tuntuvat olevan hallitukselle tärkeimmät hankkeet. ”Suomen talouskasvun kannalta elintärkeä vapaakauppa huomioidaan, mutta sisämarkkinoiden tehostaminen ja onnistunut Brexit-ratkaisu ovat unohtuneet hallitukselta”, arvioi Vuori.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme