Helsingin yliopisto

Toinen maailmansota sytytti myös nykypäivän ympäristöongelmat

Jaa

Helsingin yliopistossa on julkaistu ensimmäinen kansainvälisesti laaja yhteenveto toisen maailmansodan ympäristöhistoriasta. Teoksen mukaan toinen maailmansota myötävaikutti ratkaisevasti nykyisten globaalien ympäristöongelmien syntyyn.

Toinen maailmansota jätti tutkimuksen mukaan syvän jäljen luontoon niin sotatoimialueilla, kotirintamalla kuin varusteluteollisuuden käytössä olleilla alueilla. Maailmansota aiheutti maailmanlaajuisen kaatopaikan, joka koostui hylätyistä etulinjoista, puoliksi upotetuista laivoista, tyhjiksi jätetyistä tukikohdista ja pommitetuista kaupungeista Euroopassa ja Aasiassa.

- Tätä maailmanlaajuista kaatopaikkaa ei ole vieläkään puhdistettu kunnolla vaan työ jatkuu myös Suomessa: Lapissa, itärajan molemmin puolin ja esimerkiksi Suomenlahden luovutetuilla saarilla, tietää julkaisun yksi kirjoittajista, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Simo Laakkonen.

Sotaa ei käyty vain tykein vaan myös lapioin, kuokin ja maansiirtokonein. Sotilaat, sotavangit ja pakkotyöläiset rakensivat ympäri maailmaa teitä, rautateitä, satamia ja lentokenttiä, joiden kautta niin vieraslajit kuin teollisen yhteiskunnan saasteet levisivät aivan uusille, koskemattomille alueilla.

Toinen maailmansota oli mittasuhteiltaan valtava. Se oli inhimillinen tragedia, joka vaati 50-70 miljoonaa kuolonuhria.


Ydinaseet pahin
riski ympäristölle

Maailmansota vaikutti nykyisten maailmanlaajuisten ympäristöongelmien syntyyn, joihin lukeutuvat myös teollisen tuotannon kemikaalisaatio, ympäristömyrkkyjen käyttöönotto ja radioaktiivinen laskeuma.

- Vakavin ja pitkäaikaisin sodan synnyttämistä ympäristöuhkista oli tietysti ydinaseiden kehittäminen, Laakkonen muistuttaa.

Ennen maailmansotaa esimerkiksi tuholaisten torjunta perustui maailmassa pääasiassa luonnonmukaisiin menetelmiin. Sodan aikana siirryttiin ensin pilkkukuumeen (täiden) ja malarian (hyttysten) torjunnassa ja sen jälkeen maatalouden tuholaisten kuten kuoriaisten ja jäärien torjunnassa DDT:n ja muiden myrkkyjen käyttöön.


Maailmanlopun huoli
alku ympäristöpolitiikalle

Sota oli luomassa huolta ihmisen aiheuttamasta maailmanlopusta, mikä johti osaltaan kansainvälisen ympäristöpolitiikan aktivoitumiseen.  

- Maailmansota vaikutti merkittävästi kulttuuriin. Se loi aivan uuden ilmiön, ympäristökatastrofismin, huolen ihmisen aiheuttamasta maailmanlopusta, mikä on sittemmin ollut pysyvä osa ympäristökeskustelua, Laakkonen toteaa.

Suursota vaikutti kirjan mukaan syvällisesti nykyisten ympäristöongelmien ja niiden ratkaisukeinojen kehitykseen kylmän sodan maailmassa ja sen jälkeen.

Nyt ilmestyneen kirjan The Long Shadows: A Global Environmental History of the Second World War luvut käsittelevät sotatoimien tueksi rakennetun infrastruktuurin vaikutuksia arktisella alueella, Intian niemimaalla ja Tyynellä valtamerellä. Kirjassa nostetaan esiin myös sodankäynnin raaka-aineiden hankinnan seurauksia Kanadassa, Japanissa, Meksikossa ja Karibian meren alueella sekä sodan aiheuttamia ruokakriisejä Afrikassa, Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Kirja on ilmestynyt Oregon State University Pressin kustantamana: http://osupress.oregonstate.edu/book/long-shadows

Valtiotieteellisen tiedekunnan dosentin Simo Laakkosen ja ekologian dosentin Timo Vuorisalon (Turun yliopisto) toimittaman kirjan juuret ulottuvat heidän aiempaan teokseen Sodan ekologia: nykyaikaisen sodan ympäristöhistoriaa.

 

Lisätiedot:
Simo Laakkonen
045 13 77 259
simo.laakkonen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50Tiedote

Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.

Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05Tiedote

Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme