Helsingin yliopisto

Toisto on kielenoppimisen perusta

Jaa

Lilli Kimppa tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan kielenoppimista aivotasolla. Jo lyhyt toisteinen altistuminen uusille sanoille sai aikaan nopean aivovasteen kasvun, joka viittaa muistijäljen syntymiseen.

Uusien sanojen nopea oppiminen on ratkaisevan tärkeää kielenoppimisessa ja toistuva altistuminen puhutuille sanoille on keskeistä sanavaraston kehittymisen kannalta.

Psykologian maisteri Lilli Kimppa tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan, miten kielenoppiminen näkyy aivotasolla. Hän mittasi eri-ikäisten koehenkilöidensä aivoaktivaatiota aivosähkökäyrämenetelmällä kuuntelutehtävien aikana. Niissä koehenkilöille toistettiin tuttuja suomenkielisiä sanoja sekä äänteellisesti suomenkieltä muistuttavia tai siitä poikkeavia epäsanoja.

– Hermostollisen muistijäljen syntyminen näkyi aivosähkökäyrällä vasemman etuotsalohkon alueella aivovasteen kasvuna uusille sanoille. Tämä kasvu myös korreloi sen kanssa, kuinka hyvin ihmiset muistivat sanat jälkikäteen, Kimppa sanoo.

Tutkimuksessa koehenkilöt kuuntelivat sanoja noin 30 minuutin ajan aktiivisesti keskittyen tai muun toiminnan ohessa ja vasteen kasvua havaittiin molemmissa koeasetelmissa.

Aiemmat kieliopinnot vaikuttavat

Kimppa tutki myös, mitkä taustatekijät vaikuttivat aivovasteen kasvuun, eli muistijäljen syntyyn ja vieraan sanan oppimiseen. Hän havaitsi, että suurempaa aivovasteen kasvua vierasperäisille sanoille esiintyi koehenkilöillä, jotka olivat opiskelleet muita useampia kieliä ja aloittaneet kieliopinnot keskimääräistä aiemmin.

Myöhemmin aloitetut vieraan kielen opinnot sen sijaan näkyivät voimakkaampana aivovasteen kasvuna äidinkielen kaltaisille epäsanoille.

– Heidän aivonsa olivat ikään kuin virittyneet omalle äidinkielelle muita selkeämmin, Kimppa sanoo.

Väitöskirjassa tutkittiin myös 9–12-vuotiaiden lukivaikeudesta kärsivien lasten ja heidän verrokkiensa aivovasteen kasvua suomenkieltä muistuttavalle epäsanalle.

­– Lukihäiriöisillä lapsilla aivovasteen kasvua ei näkynyt koko 11 minuutin kokeen aikana. Tämä viittaa joko siihen, että heidän kielenoppimisstrategiansa poikkeavat aivotasolla tai sitten toistoja tarvitaan vielä enemmän, Kimppa sanoo.

PsM Lilli Kimppa väittelee 20.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Rapid formation and activation of lexical memory traces in human neocortex.” Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, auditorio 107.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Lilli Kimppa, lilli.kimppa@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme