Helsingin yliopisto

Toovláš DNA čáittá: sämmilijn já syemmilijn lii siämmáš siberialâš geeniárbádâh

Jaa

Vorâs tutkâmuš čáittá, ete Suomân lii puáttám valjeest geeniárbádâh Siberiast. Geenijdis tááhust sämmilij lágán ulmuuh láá aassâm vala ryevdiääigist Suomâst kukken mäddiláá ko tääl.

Vuossâmuš tutkâmuš  Suomâ toovláš ässei DNA pirrâ lii almostittum. Puátuseh čäittih, ete Suomân lii puáttám valjeest geeniárbádâh kiddâ Siberiast.

Siberialâš geeniamnâseh tiättojeh Kuáládâhnjaargâ ässein suullân 4 000 ive tyehin, ja majeláá tot lii levânâm meiddei tááláš Suomâ kuávloid. Tutkâmuš nannee lasseen, ete geeneetlávt sämmilij lágán ulmuuh láá vala ryevdiääigist aassâm Suomâst kukken mäddiláá ko tääl.

Tutkâmušâst viärdádâllum geeničájánâsah láá vuálgus ulmui taavtijn: 3 500 ive puáris hävdisaajeest Kuáládâhnjaargâst já 1 500 puáris Maadâ-Pohjanmaast kavnum Levänluhta čäcihäävdist. Puoh čájánâsâin kávnoo siämmáš siberialaš árbádâh.

Siberialâš álgápuáttim tiättoo meiddei tääl

Toovláš DNA lii verdidum meiddei tááláš ulmuiguin. Sämmilijn, syemmilijn já eres urallâš kielâperruu almugijn siberialâš álgápuáttim lii ain uáinusist.

– Tot lii kale siähánâm eres eurooplâš geenijguin. Onnáá peeivi sämmiliih ovdâsteh siberialâš árbáduv nanosubbooht ko ohtâgin eres aalmug Europast. Puoh tááláš almugijn toovláš siberialâš árbádâh lii enâmus Tave-Siberiast ässee Nganasan-aalmug jesânijn, iätá SUGRIGE-hahhuu jođetteijee Päivi Onkamo Helsig já Turku ollâopâttuvâin.

Puátusij vuáđuld puáhtá nabdeđ, ete tovláš Siberia ulmui já Suomâst iällám pronssi- já ryevdiáigásâš siärvusij eellimvuovijn, kielâin já kulttuurijn lii puáhtám leđe ennuv tohâmuš nubijdiskuin kuhes kooskâin huolâhánnáá. Uási almugist lii puáhtám jotteeđ vijđáht kävppimaađhijn já lonottâlmáin aassâmsojijdis iveaaigij mield.

Levänluhta háávdán hävdidum ulmuuh sulâstiteh enâmus sämmilijd

Tutkâmušâst nähcejii čielgâdiđ oles árbádâh ađai geenoom ohtnubálov ulmuu taavtijn. Kuáládâhnjaargâst finnejii kuuđâ ulmuu taavtijd 3 500 ive puáris hävdidmist já kyevti ulmuu taavtijd 1700-1800-lovoi hävdisaajeest. Levänluhta hävdisaajeest Maadâ-Pohjanmaast oles geenoom čielgâdem luhostui kulmâ ulmuu puotâ.

Levänluhta hävdisaje lii ohtâ Suomâ puárásumos hävdisoojijn, main ulmui täävtih láá siäilum. Jaamišeh hävdiduvvojii láádun mii tobbeen lâi tovle, mii vist čielgee taavtij pyere siäilum.

Tutkâmuš čáittá, ete levänluhtaliih lijjii aldasub suuhâ tááláš sämmiláid ko syemmiláid.

– Geenij peeleest sämmilij lágán ulmuuh láá tastoo aassâm tovle mäddiláá Suomâst ko tááláš ulmui aassâmsoojij vuáđuld puávtáččii arvâliđ, muštâl totkee Kerttu Majander Helsig ollâopâttuvâst já saksalâš Max Planck -institutist.

– Levänluhta kuávlu päikkinommâduvâst láá meiddei aiccâm sämmilâš vaiguttâsâid kieskâd almostittum tutkâmušâst, tievâsmit Levänluhta-proojeekt jođetteijee Anna Wessman Helsig ollâopâttuvâst.

Tutkâmuš puátuseh láá almostittum Nature Communications -online-loostâst. Tutkâmuš lii olášuttum Helsig já Turku ollâopâttuvâi syemmilâš-ugrâlâš toovláš geenoom (SUGRIGE) -proojeekt, Levänluhta-proojeekt sehe ulmuu ovdâhistorjá tutkâmušân kuávdásmuvvee saksalâš  Max Planck -institut ohtsâšpargon.

––––––––––––––––––

Thiseas C. Lamnidis, Kerttu Majander, Choongwon Jeong, Elina Salmela, Anna Wessman, Vyacheslav Moiseyev, Valery Khartanovich, Oleg Balanovsky, Matthias Ongyerth, Antje Weihmann, Antti Sajantila, Janet Kelso, Svante Pääbo, Päivi Onkamo, Wolfgang Haak, Johannes Krause, Stephan Schiffels. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe. Nature Communications 2018, DOI:10.1038/s41467-018-07483-5

Lasetiäđuh fáádá mield:

Toovláš DNA, populaatiogenetik, Syemmilâš-ugrâlâš toovláš geenoom (SUGRIGE) -proojeekt:
Totkee Kerttu Majander, Helsig ollâopâttâh & Max Planck Institute for the Science of Human History, puh. 27.–30.11.2018 +358 41 3678636, 1.12.2018– +49 176 9852 3868, majander@shh.mpg.de
SUGRIGE-hahhuu jođetteijee, professor Päivi Onkamo, Turku ollâopâttâh já Helsig ollâopâttâh, puh. 02941 59111, paivi.onkamo@utu.fi

Levänluhta:
Arkeologlâš kontekstâ: Levänluhta-proojeekt jođetteijee, FT Anna Wessman, Helsig ollâopâttuv Kulttuurij uásádâh, puh. 050 329 8436, anna.wessman@helsinki.fi
Levänluhta-proojeekt DNA-tutkâmuš, professor Antti Sajantila, Helsig ollâopâttâh, puh. 0400 605 205, antti.sajantila@helsinki.fi  


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Photo enquiries: Reetta Harmaja, reetta.harmaja@helsinki.fi

Science Communicator Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, +358 50 318 5302

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Up north on the top of the world, there is an innovative centre of science and thinking. One of the best multidisciplinary universities in the world – The University of Helsinki. We are the cradle of Finnish civilization. Since 1640 we have contributed significantly to Finnish prosperity and national identity. We have built a fair and an equal society that by many indicators is considered one of the best in the world. Today we want to share our knowledge and to have a strong global impact.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme