Kustannusosakeyhtiö Parvs

Torsten Wasastjerna – vähälle huomiolle jäänyt kultakauden salaperäinen mestari

Jaa
Torsten Wasastjerna (1863–1924) oli merkittävä Suomen kultakauden taiteilija, joka on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Uutuuskirja ja näyttely esittelevät Wasastjernan arvoituksellisia fantasia- ja satuaiheisia maalauksia.

Torsten Wasastjerna opiskeli Düsseldorfissa ja Pariisissa, ja hän siirtyi realistisesta maisemamaalauksesta impressionismiin ja symbolismiin. Wasastjernan keskeinen taiteellinen tuotanto ajoittuu 1880-luvulta 1910-luvulle. Hänet tunnetaan parhaiten vuoden 1890 paikkeilla tehdyistä edistyksellisen impressionistisista maalauksista. Sen sijaan Wasastjernan symbolistiset ja suurikokoiset fantasia- ja satuaiheet ovat jääneet vähälle huomiolle. Tässä kirjassa keskitytään nimenomaan näihin maalauksiin sekä niiden herättämiin sisällöllisiin ja aatteellisiin kysymyksiin.

Wasastjernan teokset tuntuvat yllättävän nykyaikaisilta, koska fantasiataide on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Nykyihmisille satu- ja fantasia-aiheet ovat tuttuja kirjallisuudesta ja -elokuvista sekä esimerkiksi tietokonepelien estetiikasta. Hän oli taiteilijana oman tiensä kulkija ja edelläkävijä. Wasastjerna ajatteli, että tulevat polvet tulevat ymmärtämään hänen taiteensa omintakeisuuden ja arvostavat sitä.

Teoksen kirjoittaja Erkki Anttonen, FT, on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti, joka on tehnyt usean vuoden tutkimustyön kirjaa varten ja kuratoinut myös kirjaan liittyvän samannimisen näyttelyn.

Näyttely on avoinna Villa Gyllenbergissä 11.5–11.9.2022, ja siihen liittyvä pressitilaisuus järjestetään museolla tiistaina 10.5.2022 klo 11. Tervetuloa!

Torsten Wasastjerna
Satujen ja fantasian maailma | Sagornas och fantasins värld
Parvs ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, 2022
kielet: suomi ja ruotsi
208 sivua

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Taidemaalari Torsten Wasastjerna | Konstnären Torsten Wasastjerna, 1890-luku | 1890-tal, Museovirasto, Historian kuvakokoelma | Museiverket, Historisk bildsamling. Kuva | Foto: Jakob Ljungqvist
Taidemaalari Torsten Wasastjerna | Konstnären Torsten Wasastjerna, 1890-luku | 1890-tal, Museovirasto, Historian kuvakokoelma | Museiverket, Historisk bildsamling. Kuva | Foto: Jakob Ljungqvist
Lataa
Torsten Wasastjerna maalaa Kaukjärven rannalla kesällä 1892 | Torsten Wasastjerna målar på stranden av Kaukjärvi sommaren 1892,  yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Daniel Nyblin
Torsten Wasastjerna maalaa Kaukjärven rannalla kesällä 1892 | Torsten Wasastjerna målar på stranden av Kaukjärvi sommaren 1892, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Daniel Nyblin
Lataa
Torsten Wasastjerna: ”Halk’ illan ruskon auerman”. Aihe tehty J. L. Runebergin samannimisen runon pohjalta. | ”Från molnets purpurstänkta rand”. 
Verket baserar sig på en dikt med samma namn, skriven av J. L. Runeberg, 1905–1910, kuivaneula, chine collé, käsinväritetty | 
torrnål, chine collé, handkolorerad, 15,5 ✕ 33,5 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Ainur Nasretdin
Torsten Wasastjerna: ”Halk’ illan ruskon auerman”. Aihe tehty J. L. Runebergin samannimisen runon pohjalta. | ”Från molnets purpurstänkta rand”. Verket baserar sig på en dikt med samma namn, skriven av J. L. Runeberg, 1905–1910, kuivaneula, chine collé, käsinväritetty | torrnål, chine collé, handkolorerad, 15,5 ✕ 33,5 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Ainur Nasretdin
Lataa
Torsten Wasastjerna: Musta Joutsen | Svarta Svanen, 1905–1910, kuivaneula | torrnål, 31,5 ✕ 24 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Torsten Wasastjerna: Musta Joutsen | Svarta Svanen, 1905–1910, kuivaneula | torrnål, 31,5 ✕ 24 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Lataa
Torsten Wasastjerna: Yksinäinen saari | Ensam holme, n. | ca 1922–1923, pastelli | pastell, 28,5 ✕ 43 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Torsten Wasastjerna: Yksinäinen saari | Ensam holme, n. | ca 1922–1923, pastelli | pastell, 28,5 ✕ 43 cm, yksityiskokoelma | privatsamling. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Lataa
Torsten Wasastjerna: Sadun prinsessa | Sagans prinsessa, 
1895–1896, 
öljy kankaalle | olja på duk, 
106 × 162 cm, 
Kansallisgalleria, 
Ateneumin taidemuseo | 
Finlands Nationalgalleri, 
Konstmuseet Ateneum. Kuva | Foto: Hannu Pakarinen
Torsten Wasastjerna: Sadun prinsessa | Sagans prinsessa, 1895–1896, öljy kankaalle | olja på duk, 106 × 162 cm, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo | Finlands Nationalgalleri, Konstmuseet Ateneum. Kuva | Foto: Hannu Pakarinen
Lataa
Torsten Wasastjerna: Enkeli haudalla | Ängeln vid graven, 1890-luvun loppu | slutet av 1890-talet, öljy kankaalle | olja på duk, 
146 ✕ 90 cm, Loviisanseudun seurakuntayhtymä | Lovisanejdens kyrkliga samfällighet. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Torsten Wasastjerna: Enkeli haudalla | Ängeln vid graven, 1890-luvun loppu | slutet av 1890-talet, öljy kankaalle | olja på duk, 146 ✕ 90 cm, Loviisanseudun seurakuntayhtymä | Lovisanejdens kyrkliga samfällighet. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Lataa
Torsten Wasastjerna: Kun luonto nukkuu, henki valvoo | När naturen sover, vakar anden, 1892, 1896–1899, 
sekatekniikka kankaalle (maisema) ja öljy kankaalle (enkelit) | blandteknik på duk (landskap) och olja på duk (änglarna), 121 ✕ 246,5 cm, maisema: yksityiskokoelma, enkelit: Ruusu-Risti ry | landskap: privatsamling, änglarna: Ruusu-Risti rf. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Torsten Wasastjerna: Kun luonto nukkuu, henki valvoo | När naturen sover, vakar anden, 1892, 1896–1899, sekatekniikka kankaalle (maisema) ja öljy kankaalle (enkelit) | blandteknik på duk (landskap) och olja på duk (änglarna), 121 ✕ 246,5 cm, maisema: yksityiskokoelma, enkelit: Ruusu-Risti ry | landskap: privatsamling, änglarna: Ruusu-Risti rf. Kuva | Foto: Matias Uusikylä
Lataa
Torsten Wasastjerna: Varisevia lehtiä | Fallande blad, 1897, öljy kankaalle | olja på duk, 580 ✕ 380 cm, 
Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo | Finlands Nationalgalleri, Konstmuseet Ateneum. Kurs | Foto: Yehia Eweis
Torsten Wasastjerna: Varisevia lehtiä | Fallande blad, 1897, öljy kankaalle | olja på duk, 580 ✕ 380 cm, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo | Finlands Nationalgalleri, Konstmuseet Ateneum. Kurs | Foto: Yehia Eweis
Lataa
Torsten Wasastjerna: Enkeli Mikael lohikäärmeen voittaneena | 
Ängeln Mikael som besegrat draken, 1900–1906, 
öljy kankaalle | olja på duk, 385 ✕ 245 cm, 
Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo | 
Finlands Nationalgalleri, Konstmuseet Ateneum. Kuva | Foto: Hannu Aaltonen
Torsten Wasastjerna: Enkeli Mikael lohikäärmeen voittaneena | Ängeln Mikael som besegrat draken, 1900–1906, öljy kankaalle | olja på duk, 385 ✕ 245 cm, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo | Finlands Nationalgalleri, Konstmuseet Ateneum. Kuva | Foto: Hannu Aaltonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye