- Reilusti yli puolella vastaajista palkankorotus perustuu yleiskorotuksiin ja sen vuoksi meille on tärkeää, että palkanjakomallissa yleiskorotuksen osuus on paikallisia eriä suurempi, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. - Hyvästä ansiokehityksestä huolimatta jäsentemme ostovoima heikkeni merkittävästi, kun kuluttajahinnat nousivat liki yhdeksän prosenttia viime vuonna, Hyvönen muistuttaa.

Palkankorotuksia maksettiin viime vuonna 82 prosentille vastaajista. Valtaosalla (61 prosenttia) ansioiden kasvun syynä oli yleiskorotus, henkilökohtaisia korotuksia sai 29 prosenttia. Siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen nosti ansioita 18 prosentilla ja uusi asema saman työnantajan palveluksessa paransi palkkaa noin 16 prosentilla vastaajista.

Erityisesti naistradenomien ansiotaso kehittyi positiivisesti

Edelliseen vuoteen verrattuna naisten palkat nousivat enemmän kuin miehillä. Miestradenomien keskipalkka (4510 euroa kuukaudessa) nousi noin 1,5 prosenttia, kun vastaavasti naisten keskipalkka (3893 euroa kuukaudessa) nousi 2,4 prosenttia. Naisten palkkakehitykseen vaikuttaa merkittävästi muutos asematasoissa, sillä nykyään reilusti yli puolet on asiantuntija- ja keskijohdon tehtävissä. Tästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero oli 617 euroa kuussa, joka hieman kapeni edellisvuodesta.

-  Vielä viisi vuotta sitten naistradenomeista 42 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä, kun vastaava luku nykyään on 55 prosenttia, sanoo kehityspäällikkö Anna Sirviö-Hautala. - Sukupuolten välinen palkkaero on tradenomikunnassa kaventunut pienin askelin viime vuosina, johon luultavasti on vaikuttanut myös julkinen keskustelu palkka-avoimuudesta, Sirviö-Hautala arvioi.

Tradenomit sijoittuvat monipuolisesti eri toimialoille

Tradenomeista yli 85 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla noin 13 prosenttia. Puolet tradenomikunnasta työskentelee pääkaupunkiseudulla, seuraavaksi eniten keskeisissä kasvukeskuksissa, kuten Turun, Tampereen ja Oulun talousalueilla.

Teollisuudessa tradenomeja on eniten tietotekniikan palvelualalla (13 prosenttia), teknologiateollisuudessa ja muussa teollisuudessa työskentelee yhteensä noin 21 prosenttia. Palvelaloilla tradenomit sijoittuvat tasaisest finanssi-, ICT- ja kaupan aloille sekä tilitoimistoihin, kussakin työskentelee noin 6-8 prosenttia tradenomikunnasta. Yrittäjinä toimii vajaa viisi prosenttia tradenomeista, valtaosa heistä oman palkkatyönsä ohella.

YAMK-tutkinto vakiinnuttanut paikkansa

Vastaajista noin neljännes on suorittanut tai parhaillaan suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa. Heistä valtaosa (78 prosenttia) opiskelee parhaillaan tai on suorittanut Tradenomi YAMK-tutkinnon. Suosituimmat koulutusohjelmat liittyvät johtamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Yliopistojen maisteritutkintoa opiskelee tai on suorittanut noin 17 prosenttia.

- Ylempi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on työmarkkinoilla kysyntää, mutta tutkinnon tunnettuutta hankaloittaa edelleenkin itse tutkintonimike, sanoo Hyvönen. - Tutkinnon vetovoimaisuuden vuoksi nimike on muutettava maisteri AMK-muotoon, mikä kuvaa paremmin sen tasoa ja sisältöä, Hyvönen summaa.

Tiedot perustuvat vuotuiseen jäsentutkimukseemme, joka toteutettiin loka–marraskuussa 2022. Tutkimusraportti on luettavissa verkkosivuillamme.