Helsingin yliopisto

Tuâl’jõž-DNA čuäʹjat: säʹmmlain da läʹddlain lij seämma siʹbirjaalaž preddan

Jaa

Tän poddsaž tuʹtǩǩummuš čuäʹjat, što Lääʹddjânnma lij puättam vââʹljest geennpreddan Siʹbirja rääʹjest. Preeddan mieʹldd säʹmmlainallšem narood lij võl ruʹvddääiʹjest jälstam Lääʹddjânnmest miârkteeinalla ânn’jõõžž saaujben.

Vuõssmõs tuʹtǩǩummuš Lääʹddjânnam tuâl’jõž aassji DNA:st lij õlmstõttum. Puʹhttõõzz čuäʹjte, što Lääʹddjânnma lij puättam vââʹljest geennpreddan Siʹbirja rääʹjest.

Siʹbirjaalaž geennaunnâz vueiʹnet Kuâlõõǥǥ aassjin nuʹt 4 000 eeʹjj mââiårra, da mâʹŋŋlest tõt lij leävvnam še Lääʹddjânnma. Tuʹtǩǩummuš nâânad lââʹssen, što geneettnallšeld säʹmmlainallšem narood lij võl ruʹvddääiʹjest jälstam Lääʹddjânnmest miârkteeinalla ânn’jõõžž saaujben.

Tuʹtǩǩummšin veʹrddõllum geneettlaž čuäjtõõzz liâ valddum oummutaauʹtin: 3 500 eeʹjj vuäʹmm äuʹddpääiʹǩest Kuâlõõǥǥ da 1 500 eeʹjj vuäʹmm Saujj-Vuâđđmääddast kaunnum Levänluhdan čääʹccruõkkâmsââʹjest. Pukin čuäjtõõzzin käunnai seämma siʹbirjaalaž preddan.

Siʹbirjaalaž alggveärr kuâsttai võl ânn’jõžääiʹj    

Tuâl’jõž -DNA lij veʹrdduum še ânn’jõžnaroodid. Säʹmmlain, läʹddlain da jeeʹres uralilaž ǩiõllpiârri naroodin siʹbirjaalaž alggveärr lij võl kuâsttjemnalla.
    
–Tõt lij tuõđi seäkknam jeeʹres euroopplaž preddna. Tän peeiʹv säʹmmla eeʹttkâʹstte siʹbirjaalaž preddan nânnsubun ǥu ni õhtt nuʹbb narod Eurooppâst. Pukin ânn’jõž meerain tuâl’jõž siʹbirjaala preddan lij jäänmõsân Tâʹvv-Siʹbirjast jieʹlli Nganasan-narood eeʹtǩǩeeʹjin, särnn SUGRIGE-haʹŋǩǩõõžž jååʹđteei Päivi Onkamo Heʹlssen da Turun pââimõs-škooulin.

Puʹhttõõzzi vuâđald vueiʹtet aaibšed, što tuâl’jõž Siʹbirja narood da Lääʹddjânnmest jieʹlli pronss- da ruʹvddäiggsaž õhttsažkooʹddi jieʹllemnaaʹlin, ǩiõlin da kulttuurin lij vuäittam kuʹǩes kõskkmääʹtǩest huõlǩani leeʹd vââʹljest tuejjummuž nuuʹbbivuiʹm. Pieʹǩǩ naroodâst lij vuäittam liikkeed veeidsânji kauppõõleeʹl da vaajtõõleeʹl aazztõõzzid eeʹjjpooddi mieʹldd.
    

Levänluhdan ruõkkâmsâjja auʹddjum muuʹšt’te jäänmõsân säʹmmlaid    

Tuʹtǩǩummšest põʹštteš čiõlǥeed obb preeddan leʹbe genomi õtmmlõ ooumažpersoon taauʹtin. Kuâlõõǥǥâst vuõǯǯu kuuđ oummu taauʹtid 3 500 eeʹjj vuäʹmm ruõkkmõõžžâst da kueiʹt oummu taauʹtid 1700–1800-lååǥǥ äuʹddpääiʹǩest. Levänluhdan ruõkkâmsââʹjest Saujj-Vuâđđmääddast obb genomi čiõlǥummuš oʹnnsti koolmâst oummust.

Levänluhdan ruõkkâmsââʹjj lij õhtt Lääʹddjânnam vuäʹmmsummus ruõkkâmsõõʹjin, koin liâ seillam oummutääuʹt. Jäämmam oummid ruõʹǩǩeš pääiʹǩest åårram jääurže, mii čiõlǥad taauʹti pueʹrr seillmõõžž.
Tuʹtǩǩummuš čuäʹjat levänluhtaniiʹǩǩi åårram âʹlddlab roodd tän peeiʹv säʹmmlaid ǥu läʹddlaid.

– Geneettnallšeld säʹmmlainallšem narod lij âʹte aazztam ouddâl saaujab Lääʹddjânnam ǥu ânn’jõžnarood aazztõõzzâst vuäitči juʹrdded, tuʹtǩǩeei Kerttu Majander Heʹlssen pââimõs-škooulâst da saksslaž Max Planck –instituuttâst särnn.

– Levänluhdan vuuʹd päiʹǩǩnõmmõõzzin lij še äiʹǩǩ âiʹdde õlmstõttum tuʹtǩǩummšest vuâmmšum sääʹm vaikktõõzzid, tiuddad Levänluhta-projeeʹkt jååʹđteei Anna Wessman Heʹlssen pââimõs-škooulâst.

Tuʹtǩǩummuž puʹhttõõzz liâ õlmstõttum Nature Communications -online-lõõstâst. Tuʹtǩǩummuš lij čõõđtum Heʹlssen da Turun pââimõs-škooul lääʹdd-ugrilaž tuâl’jõžgenomi- (SUGRIGE) –projeeʹkt, Levänluhta-projeeʹkt di oummu ouddhistoor tuʹtǩǩummša čiŋlmõõvvi sakksla Max Planck -instituutt õhttsažtuâjjan.

_____________

Thiseas C. Lamnidis, Kerttu Majander, Choongwon Jeong, Elina Salmela, Anna Wessman, Vyacheslav Moiseyev, Valery Khartanovich, Oleg Balanovsky, Matthias Ongyerth, Antje Weihmann, Antti Sajantila, Janet Kelso, Svante Pääbo, Päivi Onkamo, Wolfgang Haak, Johannes Krause, Stephan Schiffels. Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe. Nature Communications 2018, DOI:10.1038/s41467-018-07483-5

 

Lââʹssteâđ äʹššvuuʹdi mieʹldd:

Tuâl’jõž-DNA, populaatiogenetiikk, Lääʹdd-ugrilaž tuâl’jõžgenomi (SUGRIGE) –projeʹktt:
Tuʹtǩǩeei Kerttu Majander, Heʹlssen pââimõs-škooul & Max Planck Institute for the Science of Human History, teʹl. 27.–30.11.2018 +358 41 3678636, 1.12.2018–  +49 176 9852 3868, majander@shh.mpg.de
SUGRIGE-haʹŋǩǩõõzz jååʹđteei, professor Päivi Onkamo,Turun pââimõs-škooul da Heʹlssen pââimõs-škooul, teʹl. 02941 59111, paivi.onkamo@utu.fi

Levänluhta:
Arkeolooglaž konteʹkstt: Levänluhta-projeeʹkt jååʹđteei, FT Anna Wessman, Heʹlssen pââimõs-škooul Kulttuuri juâǥǥtõs, teʹl. 050 329 8436, anna.wessman@helsinki.fi
Levänluhta-projeeʹkt DNA-tuʹtǩǩummuš, professor Antti Sajantila, Heʹlssen pââimõs-škooul, teʹl. 0400 605 205, antti.sajantila@helsinki.fi  



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Photo enquiries: Reetta Harmaja, reetta.harmaja@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on ainutlaatuinen tieteen ja ajattelun keskus – sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Uuden tiedon etsiminen ja rajoja rikkova tutkimus synnyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat planeettamme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Vuodesta 1640 olemme vaikuttaneet vahvasti suomalaisen hyvinvoinnin ja kansallisen identiteetin syntymiseen. Tänä päivänä Helsingin yliopisto tekee uraauurtavaa monitieteistä tutkimusta 11 tiedekunnan ja 40 000 opiskelijan sekä tutkijan voimin. Maailman monitieteisten yliopistojen joukossa olemme huipulla. Kuulumme parhaaseen prosenttiin.

 

Up north on the top of the world, there is an innovative centre of science and thinking. One of the best multidisciplinary universities in the world – The University of Helsinki. We are the cradle of Finnish civilization. Since 1640 we have contributed significantly to Finnish prosperity and national identity. We have built a fair and an equal society that by many indicators is considered one of the best in the world. Today we want to share our knowledge and to have a strong global impact.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme